Artikkeli

Basel 3 -uudistusten vaikutukset pohjoismaisiin pankkeihin

Basel 3 -uudistukset on määrä toteuttaa vuosien 2021-2027 välillä. Pankeilla, jotka toteuttavat näitä uudistuksia koronapandemian vallitessa, on edessään merkittäviä strategisia ja toiminnallisia haasteita.

Alla olevasta katsauksestamme saa käsityksen Basel 3 -uudistusten vaikutuksesta pohjoismaisten pankkien pääomavaatimuksiin. Katsauksemme on rakennettu auttamaan pankkeja ennakoimaan ja varautumaan haasteisiin, joita uudistukset ja nykyinen koronapandemia luovat.

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) julkaisi 15.12.2020 päivitetyn arvionsa Basel 3 -uudistusten vaikutuksista eurooppalaisiin pankkeihin. Analyysi arvioi merkittävää (18,5 %) vähimmäispääomavaatimusten nousua ja tarjoaa laadullisen analyysin koronapandemian vaikutuksista. Päätelmänä oli jatkaa Basel 3 –uudistuksen lopullisten standardien täysimääräistä täytäntöönpanoa EU:ssa. 

Katsauksessamme analysoidaan Basel 3 -uudistusten vaikutusta pohjoismaisten pankkien tyypillisiin luottosalkkuihin sekä standardoituihin ja IRB-salkkuihin. Analyysimme on jäsennelty auttamaan keskeisiä pankkien sidosryhmiä ymmärtämään pääomavaatimusten kasvun ajurit ja niiden mahdollinen suuruus. Tavoitteenamme on havainnollistaa alueita, joilla vaikutukset ovat todennäköisesti suurimmat.  

Pohjoismaisten pankkien on hallittava pääomavaatimusmuutosten strategiset vaikutukset pysyäkseen kilpailukykyisinä. Sidosryhmien on ymmärrettävä, miten Basel 3 -uudistukset voivat vaikuttaa luottojen laatuun, hinnoitteluun ja pääomakustannuksiin. Uudet vaatimukset ovat monimutkaisia, ja koronapandemian vaikutusten toteutuessa tarvitaan yksityiskohtaista analyysia pankkikohtaisesti systeemaattisten ja idiosynkraattisten vaikutusten arvioimiseksi ja hallitsemiseksi.  

 

Tuloksemme vahvistavat pääomavaatimusten odotettua yleistä kasvua pohjoismaisessa kontekstissa. Johdolle olennaiset johtopäätökset ovat:

  1. Pankkien tulee tehdä kiinteistösalkuille lakisääteiseen LTV (Loan-to-Value) -mittariin pohjautuva perusteellinen analyysi, jotta standardoiduissa pankeissa ja A-IRB-pankeissa pääoman kohdentaminen perustuu tulevaisuudessa korkealaatuiseen dataan ja dokumentointiin.
  2. A-IRB-pankkien on kehitettävä ja ylläpidettävä syvällistä ymmärrystä standardoidun lähestymistavan pääomavaatimuksista uuden pääomapohjan mukaisesti.
  3. Pankkien on seurattava tiiviisti paikallisia ja eurooppalaisia sääntelykeskusteluja. Vaikka pohjoismaisten pankkien luottosalkut ovat yleisesti ottaen vertailukelpoisia, paikalliset pohjoismaiset sääntelyviranomaiset omaksuvat erilaisia lähestymistapoja (esim. maakohtaiset RWA-lattiat), jotka heijastavat toiminnan vakauden painopisteitä ja odotuksia maittain. 

 

Lopuksi pankkien on mukautettava ketteriä pääomanhallintastrategioita samalla kun koronapandemian vaikutukset ovat vielä voimassa keskipitkällä aikavälillä: talouden elpyminen, pankkien taseiden kehitys ja valtion toimenpiteiden vaikutukset ovat vaikeasti ennustettavissa.

Oliko tieto hyödyllistä?