Deloitte teki selvityksen kuntien ilmastotavoitteista

Uutiset

Deloitte toteutti Sitralle selvityksen suomalaisten kuntien ilmastotavoitteista ja -toimenpiteistä

Useat Suomen kunnat tavoittelevat kunnianhimoisia päästövähennyksiä, mutta harva hyödyntää käytössään olevaa ilmastotoimenpidevalikoimaa koko laajuudessaan. Deloitten selvitys valottaa kuntien ilmastotyön tilaa ja tarjoaa laajan toimenpidevalikoiman vaikuttavan ilmastotyön tekemiselle kunnissa.

30.10.2018 – Deloitte on toteuttanut Sitralle selvityksen Suomen 50 suurimman kunnan ilmastotavoitteista ja –toimenpiteistä. Selvitimme muun muassa kuntien ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden kunnianhimon tasoa ja tarkastelimme kuntien päätösvallassa olevien ilmastotoimenpiteiden valikoimaa. Selvitystä varten haastateltiin 20 asiantuntijaa kunnista ja kuntien ilmastotyötä tukevista organisaatioista.

Suurella osalla Suomen suurimmista kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Suomen valtiolla - yli neljännes suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Suomen valtion tavoitteena on vuosi 2045. Valtiota kunnianhimoisempien kuntien osuus kasvaa sitä mukaa kun kunnat päivittävät ilmastostrategioitaan, ja kunnianhimon taso onkin kasvanut viime vuosina. IPCC:n syksyllä 2018 julkaisema erikoisraportti tullee nostamaan uusien kunnissa tehtävien linjausten kunnianhimoa entisestään. Mikäli Suomen 50 suurinta kuntaa pääsevät kesällä 2018 linjaamiinsa ilmastotavoitteisiin, vähenevät Suomen kokonaispäästöt noin 30 prosenttia.

Kuntien ilmastotyön keinot ovat moninaiset

Ilmastotyön haasteet eroavat kuntien välillä ja kunnilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia siinä, millaisia vaikutustapoja ne hyödyntävät ilmastotyössään. Esimerkiksi maapolitiikka ja kaavoitus ovat alihyödynnettyjä keinoja toteuttaa päästövähennyksiä. Kunnat voivat vähentää alueensa päästöjä esimerkiksi tiivistämällä kaupunkirakennetta, asettamalla ilmastokriteerejä maaluovutuksiin sekä priorisoimalla julkisen ja kevyen liikenteen väyliä kaavoituksessa.

Julkiset hankinnat ovat keskeinen tapa luoda kysyntää ilmastoystävällisille toimintatavoille, mutta kunnat kaipaavat tukea esimerkiksi hankintakriteeriensä uudistamiseen tai uudenlaisten ilmastoystävällisiä investointeja tukevien rahoitusmallien käyttöönottoon. Keväällä 2018 perustettu Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.

Myös ilmastotyön organisoinnilla on merkitystä työn tehokkuuden kannalta: hyvä käytäntö on esimerkiksi laatia kullekin kunnan toimialalle oma ilmastosuunnitelmansa, jota on helppo lähteä toteuttamaan johdonmukaisesti. Kuntaorganisaatioiden eri ammattiryhmät kaipaavat myös tietoa siitä, miten juuri heidän ammatissaan voisi toteuttaa ilmastotyötä. Tätä kannattaisi tukea ammattiryhmien välisten verkostojen kautta.

Selvityksen liitteessä 1 on kattava listaus kuntien ilmastotyön toimenpidevalikoimasta ja esimerkkejä toimenpiteiden hyödyntämisestä kunnissa. Liitteestä 2 löytyvät Suomen 50 suurimman kunnan ilmastoprofiilit, sisältäen päästökehityksen vuodesta 2010 alkaen sekä nostoja kuntien ilmastotavoitteista ja -toimenpiteistä.

Linkki selvitykseen

Oliko tieto hyödyllistä?