Lehdistötiedotteet

Kumppaniverkostosta aiheutuu ongelmia yli 80 % yrityksistä  

Kumppaniverkostoista johtuvat toimitusketjujen häiriöt ja liiketoiminnan keskeytykset luovat yrityksille painetta investoida kumppaniverkoston riskienhallintaan. Suomalaista yritysjohtoa huolestuttavat erityisesti kumppaniverkoston vastuullisuus- ja kyberriskit.

Suurella osalla monikansallisista organisaatioista ei ole riittäviä keinoja hallita kumppaniverkostonsa riskejä. Ongelmatilanteet ovat lisääntyneet selvästi, ja yli 80 prosenttia organisaatioista on kokenut kumppaniverkostoista johtuvia ongelmia viimeisen kolmen vuoden aikana. Näistä noin puolet on aiheuttanut yrityksille merkittävää haittaa toiminnalle ja taloudellisia menetyksiä. Tämä selviää Deloitten vuosittaisesta tutkimuksesta, johon vastasi maailmanlaajuisesti yli tuhat yritysjohtajaa.

Vain noin kymmenellä prosentilla organisaatoista on kohtuullinen näkyvyys omaan toimitusketjuun ja alihankintaverkostoon sekä ymmärrys niistä kumpuaviin riskeihin. Enemmistöllä yrityksistä ei ole myöskään varautumissuunnitelmaa, mikäli ne joutuvat esimerkiksi luopumaan kriittisestä toimittajasta. Kumppaniverkostosta johtuva toimituskatkos tai lakien ja säännösten rikkominen voivat aiheuttaa yritykselle raskaat seuraamukset ja maineriskin. ”Ulkoistuskumppanin tai alihankkijan virheestä tai epäonnistumisesta voi seurata toimituksen viivästyminen tai jopa liiketoiminnan keskeytyminen. Alihankintaketjun päästä voi paljastua esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä”, sanoo Deloitten riskienhallinnan partneri Jouni Viljanen.

Kyberturvallisuus- ja tietosuojainvestoinnit keihäänkärkenä

Kansainvälisesti tarkasteltuna yritykset tekevät eniten investointeja kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan, kun taas esimerkiksi geopoliittiset riskit ja vastuullisuuskysymykset jäävät vähemmälle huomiolle. Puolet tutkimukseen osallistuneista organisaatioista käyttää kumppaniverkoston riskienhallintaan vuosittain yli miljoona euroa. Kuitenkin yli 70 % yritysjohtajista näkee yrityksensä investoineen liian vähän kumppaniverkoston riskienhallintaan.

”Suomalaisen valmistavan teollisuuden yritysten kanssa käytävissä keskusteluissa näemme investointien olevan linjassa kansainvälisten yritysten kanssa. Investoinnit keskittyvät toimitusketjun kyberriskien hallintaan, koska näiden riskien vaikutus ja todennäköisyys on selvästi kasvanut. On paljon todennäköidempää, että toimitusketjun toimintaa ja toimituskykyä uhkaa esimerkiksi alihankkijaan kohdistuva kyberhyökkäys kuin sen tuotantolaitoksen tuhoutuminen maanjäristyksessä tai tulipalossa”, Viljanen havainnollistaa.

Suomessa erityisen mielenkiinnon kohteena kyberriskien lisäksi on tällä hetkellä vastuullisuusriskeihin liittyvät asiat. ”Sidosryhmät haluavat varmistaa, että toiminta on vastuullista koko toimitusketjussa. Maailmanlaajuisesti toimivien suomalaisten organisaatioiden panostukset ovat kansainvälisessä vertailussa vähäisiä ja työ on vasta alkutaipaleella”, sanoo Deloitten kumppaniverkostojen riskienhallintapalveluista vastaava Jukka Silomaa.

Riskienhallinta näyttää tutkimuksen mukaan pysyvän vahvasti yritysten johtoryhmien ja hallituksien mielenkiinnon kohteena jatkossakin. Viime vuosien aikana vastuu on siirtynyt toimitusjohtajalta ja hankintajohtajalta yhä enemmän riskienhallintajohtajalle. ”Merkittävimpinä kehityskohteina nähdään riskienhallinnan prosessien tehostaminen sekä teknologian hyödyntäminen manuaalisten työvaiheiden poistamiseksi. On tärkeää hyödyntää reaaliaikaista informaatiota, jotta varoitussignaalit ja trendien muutokset havaitaan ajoissa”, muistuttaa Silomaa.
 

 

Oliko tieto hyödyllistä?