Artikkeli

Kumppaniverkostojen riskienhallinta 

Miten globaalit organisaatiot vastaavat kumppanuusverkostojen riskienhallintaan?

Deloitten vuosittaisen globaalin tutkimuksen mukaan kumppaniverkostoista johtuvat toimitusketjujen häiriöt ja liiketoiminnan keskeytykset luovat yrityksille painetta investoida kumppaniverkoston riskienhallintaan. Suomalaista yritysjohtoa huolestuttavat erityisesti kumppaniverkoston vastuullisuus- ja kyberriskit.

Tutkimuksen päälöydökset ovat:

  1. Talous ja toimintaympäristö
    Talouden epävarmuus heijastuu yritysten kumppaniverkostoihin. Markkinoiden dramaattiset muutokset ja lisääntynyt sääntely sekä sisäinen valvonta ohjaavat organisaatioita keskittymään kustannusten alentamiseen, osaavan työvoiman rekrytointiin sekä uudistamaan olemassa olevia toimintamalleja.
  2. Investoinnit
    Vähäiset investoinnit riskienhallintaan ovat heikentäneet kumppaniverkoston riskienhallinnan hyötyjä, laiminlyönyt tiettyjä riskialueita sekä perustoimintoja. Yli 70% vastaajista uskoo investoineensa liian vähän kumppaniverkoston riskienhallintaan. Osa-alueet joihin on investoitu ovat tietoturva ja kyberriski, kun vähemmälle huomiolle on jäänyt työoikeudet, geopoliittiset riskit ja keskittymisriski. Yritysten investoinnit ovat keskittyneet kohdennettuihin parannuksiin strategisien pidemmän aikavälin ratkaisujen sijaan.
  3. Johtaminen
    Johto toivoo kumppaniverkoston riskienhallintaan parempaa sitoutumista, koordinointia sekä informaation tehokkaampaa hyödyntämistä. Tutkimuksesta käy selvästi ilmi, että kumppaniverkoston riskienhallinta on jatkossakin hallituksen ja johtoryhmän mielenkiinnon kohteena. Viime vuosien aikana vastuu on kuitenkin siirtynyt toimitusjohtajalta ja hankintajohtajalta yhä enemmän riskienhallintajohtajalle.
  4. Toimintamalli
    Kolmansien osapuolten riskienhallinnan operatiivista toimintamalleista suosituimmaksi on kehittymässä yhdistetty toimintamalli, jossa suunnittelu tehdään keskitetysti ja toimintaa johdetaan paikallisesti eri liiketoiminnoissa, mikä tuo joustavuutta toimintaan. Näin ollen riskienhallintaa tuetaan osaamiskeskusten ja palvekeskusten avulla. Organisaatiot haluavat säilyttää keskitetyn talousohjauksen, mutta hakevat etuja sitouttamalla ja lisäämällä riskienhallinnan yhteistyötä liiketoimintajohtajien kanssa. Tämä lähestymistapa voi tuoda myös taloudellisia etuja, lisätä tehokkuutta, parantaa laatua sekä ketterällä toiminnalla lisätä johdonmukaisuutta yli organisaatiorajojen. 
  5. Teknologia
    Teknologian näkökulmasta organisaatioissa halutaan yksinkertaistaa ja tehostaa olemassa olevia teknologiaratkaisuja yli operatiivisten yksiköiden. Organisaatiot haluavat investoida standardoituihin teknologiaratkaisuihin. Riskienhallintatyökaluja käytetään pääsääntöisesti kolmella tasolla: osana toiminnanohjausjärjestelmää, riskienhallintaorganisaation määrittelemää työkalua ja riskialuekohtaisia työkaluja.
  6. Alihankkijariski
    Organisaatioilla on heikko näkemys kolmansien osapuolten (alihankkijat ja tytäryhtiöt) aiheuttamista riskeistä. Alihankkijoiden asianmukaisen valvonnan puuttuminen tekee alihankkijariskien hallinnasta, strategian määrittämisestä ja lähestymistavan valinnasta hankalaa.

Tutkimukseen vastasi yli 1050 yritysjohdon edustajaa eri toimialoilta. Tutkimus toteutettiin 19 maassa: Amerikassa, Euroopassa, Lähi-Idässä, Afrikassa ja Aasiassa.

Miten välttää tyypillisimmät kolmansista osapuolista johtuvat riskit?

Oliko tieto hyödyllistä?