Artikkeli

Kiertotalouden kärkimaa rakentuu yhteistyöllä

Suomelle luodaan parhaillaan Sitran, useamman ministeriön, johtavien suomalaisyritysten, keskeisten järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien yhteistyönä kiertotalouden toimintaohjelmaa. Ohjelman valmistelu on yhä kesken, mutta olennainen alkaa hahmottua: kiertotalouden menestysresepti.

Blogi: Riikka Poukka / Deloitte

Ohjelma sisältää joukon pilottihankkeita, joilla vauhditetaan matkaa kohti hallituksen asettamaan tavoitetta: kuinka Suomi nousee kansainvälisesti kiertotalouden kärkimaaksi 2025 mennessä. Toistaiseksi prosessissa on mm. kuultu haastatteluissa yli 60 henkilöä ja vajaata 50 organisaatiota, järjestetty kaksi roundtable-keskustelua sekä kuultu laajemmin sidosryhmiä verkkokommentoinnin ja yli 200 hengen seminaarin muodossa. Näiden lopputuloksena on kertynyt ainutlaatuinen ymmärrys kiertotalouden kriittisistä menestystekijöistä Suomessa.

Kiertotalouden menestysresepti pähkinänkuoressa:

Ajattelutavan muutos. Kiertotaloudessa on kyse fiksusta tavasta rakentaa talous: arvon ylläpitäminen, käyttöasteen nostaminen, resurssien rajallisuuden ymmärrys – kiertotalous voi olla ristiriidatta sekä piinkovan yritysjohtajan että puita halailevan luontoaktivistin intresseissä. Ilmaisia lounaita ei ole ja olemme syöneet luonnonvarojen suhteen jo sen verran luotolla, että resurssiviisas talous on myös kansantalouden ja kilpailukyvyn näkökulmasta ainoa vaihtoehto.

Ymmärrys. Kiertotalous edellyttää siis ajattelutavan muutosta lähtien poliittisesta ohjauksesta ja päättyen kuluttaja-kansalaisen jokapäiväisiin valintoihin. Ajattelutavan ja käyttäytymisen muutos edellyttää kuluttajan ohjaamista hienovaraisesti oikeaan suuntaan – oikeiden valintojen tekemistä helpoiksi ja houkutteleviksi. Kuluttajakäyttäytymisen ymmärryksessä on tunnistettu yksi Suomen keskeisimpiä haasteita mutta myös yksi kriittisimmistä menestystekijöistä matkalla kiertotalouteen.

Yhteistyö. Kiertotalous edellyttää uudenlaista, sektorit ja toimia-alat ylittävää yhteistyötä. Tarvitaan ennakkoluulottomuutta sekä onnekkaita sattumia ja vahinkoja, kun toimijat etsivät toimivia yhdistelmiä markkinapaikalla – hienona esimerkkinä Gasumin, Keskon, Myllyn Parhaan ja Wurstin yhteistyö. Yhteistyön merkitys kiertotalouden liiketoimintamalleissa nousi esiin myös Deloitten innovaatiotutkimuksessa. Suomella on pienenä maana paljon voitettavaa yhteistyön entistä paremmassa hyödyntämisessä ja uskon, että erilaisten toimijoiden yhteistyö kuuluu tulevaisuudessa vahvuuksiimme.

Rohkeus. Rohkea kaupallistaminen ja kaupallisen arvon ymmärrys korostuu kiertotalouden kansainvälisissä menestystarinoissa, kuten Philipsin valoista valaistukseen -konseptissa. Valitettavasti kaupallistaminen korostuu myös listattaessa Suomen heikkouksia (tutkimuksesta riippumatta). Rohkeutta tarvitaan paitsi kaupalliseen ja myynnilliseen otteeseen, mutta myös edellä mainittuun uudenlaiseen yhteistyöhön. Yhteistyö ja uusien kiertotalouskonseptien kokeilun pelätään usein syövän pohjaa nykyiseltä liiketoiminnalta, vaikka yhteistyö voitaisiin myös nähdä riskien jakamisena ja uuden kokeileminen pitkän tähtäimen kasvun edellytyksenä.

Tekemistä vaille valmis. Kiertotaloudessa ei ole mitään uutta, päinvastoin. Se on pikemmin paluu aikaan, jolloin meillä ei ollut varaa hukkaan. Toisin kuin historiassa, nykyhetkessä resurssiviisaan, kiertävän talouden luomisessa tukenamme ovat digitaalisaation tuomat huikeat mahdollisuudet. Resurssien hiipuminen on käännettävä mahdollisuudeksi. Suomen korkea koulutustaso, digiosaaminen ja vahvuudet esimerkiksi metsäperäisten kiertojen ymmärryksessä tarkoittavat, että kärkimaatavoite on haasteista riippumatta täysin ulottuvillamme.

Aloitetaan siis tänään – ennakkoluulottamasti ja ujostelematta yhdessä vahvuuksiamme hyödyntäen.

Käy kantamassa kortesi kekoon kommentoimalla toimintasuunnitelman luonnosta ja lisäämällä oma ideasi.
 

Oliko tieto hyödyllistä?