luonnon monimuotoisuus

Näkökulmia

Luonnon monimuotoisuus on plusmerkkinen piilorivi tuloslaskelmassasi – tukeeko se tulostasi myös tulevaisuudessa?

Blogi: Nina Killström

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi toukokuun alussa maailmanlaajuisen katsauksen luonnon ja ekosysteemien tilasta. IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) tunnettuun ilmastoraporttiin verrattavissa oleva katsaus on herättänyt hyvin huolestunutta keskustelua, ja ihan aiheellisesti. Tiivistettynä raportti ja sen tulokset lajien ja elinympäristöjen ennenkuulumattoman nopeasta katoamisesta nimittäin kertovat, että olemme hyvää vauhtia silottelemassa itsellemme polkua ihmislajin sukupuuttoon.

Muodostuva hallitus on hereillä maailmanlaajuisten ympäristömuutosten tuomista riskeistä ja mahdollisuuksista. Se on juuri linjannut hallitusohjelman neuvottelutuloksissa, että Suomen tehtävänä on olla edelläkävijä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, sillä niin myös taataan maamme tulevaisuuden kilpailukyky.

Viimeistään nyt pitäisi siis luonnon monimuotoisuuden katoamisen olla yritysten johdonkin tutkalla. Ekosysteemien romahtaminen johtaa väistämättä valtaviin, toisiinsa kytkeytyviin ongelmiin, ja murentuneessa yhteiskunnassa on hankala tehdä bisnestä. FiBS:in julkaiseman tutkimuksen mukaan moni yrityksistä ei kuitenkaan koe luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä toimintansa kannalta tärkeäksi teemaksi tai osaa arvioida sen merkitystä. Se on ymmärrettävää, sillä aiheen ympärillä pyörivästä keskustelusta usein puuttuu konkreettinen yhteys liiketoimintaan. Jos omassa arvoketjussa ei ole vaihetta, jossa pölyttäjillä on kriittinen rooli, luonnon tarjoamat palvelut voivat jäädä etäiseksi käsitteeksi.

Jokaisella yrityksellä, toimialasta riippumatta, on kuitenkin tuloslaskelmassaan ja taseessaan näkymättömiä rivejä, joilla piilee luonnon tuottamia ilmaisia palveluita. Sellainen voi olla esimerkiksi kosteikon luoma myrskysuoja, jollaisen arvo voidaan hurrikaanialueella mitata sadoissa miljoonissa dollareissa. Ilmaiset palvelut vaikuttavat tuloksen syntymiseen ja tuovat viivan alle plussaa kaikessa hiljaisuudessa, sillä niille ei ole määritelty arvoa - vielä. Luonnon tarjoamien palvelujen katoaminen tarkoittaa yksinkertaistetusti, että näkymättömät tuloksentekijät korvautuvat moninumeroisilla miinusmerkkisillä erillä. Niin käy myös sellaisille yrityksille, joilla ei omassa toiminnassaan ole suoraa käyttöä esimerkiksi puhtaalle vedelle, sadannan ja tulvimisen säätelylle tai kasvukelpoisen maan muodostumiselle. Jos oman liiketoiminnan riippuvuus näkymättömistä riveistä on jäänyt epäselväksi, voi olla luvassa isoja ikäviä yllätyksiä.

Luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja sen liiketoiminnalle aiheuttavien riskien suhteen kannattaa siis pitää silmät auki. Ongelman ratkaisemiseen voi pureutua ainakin seuraavilla tavoilla:

1. Kartoita sekä "näkymättömät rivisi" että vaikutuksesi luonnon monimuotoisuuteen. Yrityksen vaikutukset luonnon palvelujen säilymiseen ja toisaalta riippuvuus niiden toteutumisesta ovat usein vähintään välillisesti kytköksissä. Isot negatiiviset vaikutukset heijastuvat äkkiä juuri niihin luonnon resursseihin, joita yritys eniten tarvitsee. Haitallisimmat vaikutukset monimuotoisuuden kannalta syntyvät eliöiden elinympäristöjen muutoksista esimerkiksi maankäytön tai saastumisen kautta. Kriittinen ensimmäinen askel on kartoittaa oman toiminnan riskit ja vaikutukset suhteessa monimuotoisuuden hupenemiseen. Kun ne ovat tiedossa, oman liiketoimintastrategian kestävyyden ja suunnan voi paremman tiedon valossa arvioida uudelleen ja tarvittaessa päivittää.

2. Panosta tekoihin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen vastustamiseen ja siihen sopeutumiseen. Luonnon monimuotoisuus ja ilmaston lämpeneminen ovat tiiviisti toisiinsa kietoutuneita haastevyyhtejä. Toisaalta ilmaston lämpeneminen vauhdittaa biodiversiteettikatoa merkittävästi, toisaalta taas juuri biodiversiteetti on se joustoa tuova puskuri, joka mahdollistaa ilmastonmuutoksesta selviytymisen niin luonnonekosysteemeissä kuin yhteiskunnassakin. Edelläkävijät kehittävät ratkaisuja haastevyyhtiin useammasta suunnasta yhtaikaa. Muidenkin olisi kuitenkin järkevää muodostaa valistunut käsitys siitä, mitä riskejä ja mahdollisuuksia siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan tuo omalle toiminnalle, ja miten suotuisaa suuntaa voisi omalla liiketoiminnalla edistää.

3. Päivitä liiketoimintamallisi pikaisesti kiertotalouteen. Kulutuksen kasvu ja sen kautta syntyvä luonnonvarojen ylikulutus on yksi tärkeimmistä luonnon monimuotoisuutta nakertavista tekijöistä. Kiertotalouden mukaisessa toimintamallissa erilaisten materiaalien arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään, ja siten resurssit käytetään kierrossa tehokkaammin. Vähentyvän materiaalien kokonaistarpeen ansiosta maan- ja vedenkäyttö pienenevät, samoin kuin biodiversiteettiin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset. Yritykselle kiertotalousajattelu voi olla avain toiminnan tehokkuuden parantamiseen tai kokonaan uusien liiketoiminta-avauksien löytämiseen esimerkiksi innovaation ja kumppanuuksien kautta. Kiertotalouden mahdollisuuksien kartoittaminen onkin jo monella yrityksellä työn alla.

Yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskunnan toimintaedellytysten säilymisen varmistamisessa, ja uuden hallituksen kaavaileman, ekologisesti kestävän Suomen rakentamisessa. Yrityksen johdon roolina taas on tehdä perusteltuja, informoituja päätöksiä, joilla varmistetaan edellytykset valita laivalle oikea kurssi ja säilyttää se. Kummastakin näkökulmasta katsottuna luonnon monimuotoisuuden hupeneminen kuuluu ehdottomasti yritysjohdon agendalle.

Onko teidän yrityksessänne jo selvitetty, millaisia ovat tuloslaskelmassanne piilevät, näkymättömät rivit?

Nina Killström
nina.killstrom@deloitte.fi
+358 (0)50 546 9999

Deloitten uudessa raportissa luodaan katsaus siihen, millaisina kiertotalouden mahdollisuudet nähdään Suomen suurimmissa kaupungeissa, ja millainen rooli kiertotaloudella esimerkiksi teollisuusyritysten kanssa tehdyssä kaupunkikehityksen yhteistyössä on.

Voit myös kuunnella Deloitten Hear’n Go –podcastista S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankisen ja Deloitten kestävän liiketoiminnan asiantuntija Marika Määtän ajatuksia siitä, miltä kiertotalous tällä hetkellä konkreettisesti näyttää yrityksissä ja yritysten kannattaisi tehdä siirtyäkseen kiertotalouteen.

Oliko tieto hyödyllistä?