Lehdistötiedotteet

Suomi tarvitsee kipeästi lisää naisia hallituksiin

Maailmanlaajuisesti naiset täyttävät vain 15 % yritysten hallituspaikoista. Suomi on hallituspaikkojen määrässä kansainvälisessä vertailussa sijalla seitsemän, Norja on kärjessä.

Suomella on vahvat juuret insinööri- ja miesvaltaisessa valmistavassa teollisuudessa, jonka johtopaikoille naiset ovat harvoin nousseet. Digitalisaatio ja työn murros muokkaavat toimialoja ja lisäävät tarvetta monialaisemmalle hallitusosaamiselle. Suomessa erityisosaamista tarvitaan esimerkiksi laskennan ja tilintarkastuksen, tietotekniikan, henkilöstöjohtamisen ja lainsäädännön osa-aluilla.

”Hallituksen monimuotoisuus ei ole enää pelkkä tasa-arvoasia, vaan edellytys yrityksen taloudelliselle menestykselle. Yritysten ja asiakkaiden yksilöllisten ja moniulotteisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan monimuotoista osaamista, eikä kovin homogeeninen hallitus ole ideaalein kokoonpano. Myös kuluttajista ja ostopäätösten tekijöistä iso osa on naisia. Naisilla on varmasti paljon annettavaa myös tästä näkökulmasta nopeasti muuttuvassa ja innovaatioita vaativassa ympäristössä", Deloittella Corporate Governance -palveluista vastaava osakas Merja Itäniemi pohtii.  

Pohjoismaissa monimuotoisuus on maailman huippua

”Organisaatiot, joilla on naisia ylimmissä johtotehtävissä, ovat lähes kaksinkertaistaneet naisten määrän hallituksissaan. Monimuotoiset hallitukset todennäköisimmin myös nimittävät naispuolisen toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan. Naisten osuus näissä avainrooleissa on kuitenkin edelleen hyvin alhainen, vain neljä prosenttia maailmanlaajuisesti”, kertoo Itäniemi.

Tiedot selviävät Deloitten kansainvälisestä Women in the Boardroom -tutkimuksesta, joka selvitti kevään aikana yli 60 valtion pyrkimyksiä edistää sukupuolten monimuotoisuutta hallitustyössä.

Suomi sijoittuu Deloitten tutkimuksessa kansainvälisesti sijalle seitsemän tarkastaltaessa naisten osuutta hallituspaikoissa. Suomen edelle kipuavat Norja, Ranska, Ruotsi, Italia, Belgia ja Uusi-Seelanti. Kärkisijaa pitävä Norja (42 %) on ensimmäisenä maana ottanut käyttöön sukupuolikiintiön hallituskokoonpanoissa. Ruotsissa sukupuolikiintiölaki kaatui äänestyksessä, mutta naisten osuus yritysten hallituksissa oli silti 32 % ja lähestyy näin EU:n 40 posentin tavoitetta.

”Sukupuolikiintiökeskustelu ja väläytelty pakkokiintiöiden uhka ovat saattaneet lisätä ruotsalaisten yritysten aktiivisuutta lisätä naisten määrää hallituksissa. Toivottavaa on, että myös Suomessa tavoitteisiin päästään ilman kiintiöitä”, Itäniemi sanoo.

Suomessa osaavia naisjohtajia

Monimuotoisuuden eteen on Suomessa ponnisteltu jo vuosia, mutta edistystä tapahtuu melko hitaasti. Keskuskauppakamarin keväällä 2017 tekemän selvityksen mukaan naisten osuus suomalaisten pörssiyritysten hallituspaikoista nousi edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä 27 prosenttiin. Suomelle jää kuitenkin vielä paljon kirittävää EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan sekä naisia että miehiä tulisi olla vähintään 40 prosenttia yritysten hallituksissa.

”Meiltä löytyy useilta osaamisalueilta paljon osaavia naisjohtajia. Katse tulisi kiintiöiden sijaan kohdistaa naisten urakehityksen tukemiseen ja hallitusten monimuotoisuuden täydentämiseen myös muusta kuin sukupuolinäkökumasta”, Itäniemi summaa.

Deloitte Globalin toimesta MSCI ESG Research Inc. keräsi tutkimusaineiston, joka kattaa lähes 7000 yritystä 44 maasta. Tiedot kerättiin joulukuusta 2016 alkaen. Lisäksi Deloitte Global on kerännyt tietoa 20 muusta maasta. Kokonaisuudessaan Women in the Boardroom -julkaisu kertoo 64 maan pyrkimyksistä edistää sukupuolten välisen monimuotoisuutta hallituksissa.

Oliko tieto hyödyllistä?