Lehdistötiedotteet

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus noussut suuryritysten tärkeimmäksi onnistumisen mittariksi

Suuryritykset ovat edellisen vuoden aikana alkaneet voimakkaasti kehittää palveluitaan ja tuotteitaan huomioiden niiden yhteiskunnalliset vaikutukset. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus nähdään jo liikevaihtoa tärkeämpänä onnistumisen mittarina. Pohjoismaissa organisaatiot sijoittavat uusiin teknologioihin murtaakseen nykyisiä liiketoimintarakenteita, mutta ovat samalla selkeästi kansainvälisiä yrityksiä huolestuneempia teknologioiden etiikasta.

21.1.2019

Forbes Insightsin ja Deloitten poikkeuksellisen kattavassa suuryritysten ylimmän johdon näkemyksiä luotaavassa neljännen teollisen vallankumouksen kyselytutkimuksessa saatiin vuodessa merkittävä muutos. Yritykset eivät vielä vuosi sitten juurikaan uskoneet voivansa vaikuttaa omalla toiminnallaan yhteiskunnan positiiviseen kehitykseen. Nyt yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkityksen kasvu näkyy selvästi osana yritysten kasvustrategiaa. Deloitte julkaisee tutkimuksen maailman talousfoorumissa Davosissa tammikuussa 2019.

Käytännössä pohjoismaisista suuryrityksistä jopa 85 % (globaalisti 73 %) on muuttanut tai kehittänyt tutkimuksen perusteella tuotteitaan ja palveluitaan viimeisen vuoden aikana lisätäkseen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lähes puolet vastaajista näkee, että yhteiskunnallisesti vaikuttavat hankkeet useimmiten näkyvät positiivisesti yrityksen taloudellisessa tuloksessa. Sekä globaalisti että Pohjoismaissa yritysjohtajat pitävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tärkeimpänä liiketoiminnan onnistumisen mittarina.

"On todella mielenkiintoista nähdä, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus nähdään jopa tärkeämpänä kuin asiakas- tai henkilöstötyytyväisyys. Yrityksissä on selvästi havahduttu siihen, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kautta voi luoda kannattavaa uutta liiketoimintaa. Lisäksi monet startupit uhkaavat murtaa perinteisten suuryritysten liiketoimintaa myös tässä mielessä. Esimerkiksi suomalainen jäteteknologiayhtiö Enevo auttaa ratkomaan maailman jäteongelmaa asentamalla jäteastioihin sensoreita. Tiedon kerääminen sensoreilla tehostaa merkittävästi sekä jätteenhallintaa että syntyvän jätteen määrää ja kierrättämistä”, sanoo Deloitten Suomen riskienhallintaliiketoiminnan vetäjä Lasse Ingström.

Uusien teknologioiden käyttöönotto lisää eettisiä riskejä

Yritykset ovat alkaneet herätä uuden teknologian eettisiin riskeihin. Tutkimukseen vastanneista pohjoismaisista yritysjohtajista 46 % sanoo olevansa erittäin huolissaan teknologian eettisestä käytöstä, mutta vasta harva keskustelee aiheesta aktiivisesti. Globaalisti vain 12 % yrityksistä tutkii tällä hetkellä ratkaisuja neljännen teollisen vallankumouksen mahdollistaman uuden teknologian eettisen käyttöön.

Organisaatioiden ottaessa uutta teknologiaa käyttöön myös eettiset riskit lisääntyvät. Työvoiman korvaantuminen huimaa vauhtia kehittyvällä robottiteknologialla sekä sosiaalisten robottien käyttöönotto hoitoalalla ovat esimerkkejä siitä, mistä tällä hetkellä käydään keskustelua niin yritysten, viranomaisten kuin kuluttajienkin keskuudessa. ”Robottien algoritmeihin ja niitä ohjaavien ihmisten tekemiin päätöksiin liittyy paljon eettisesti vaikeita kysymyksiä. Vielä ei ole täyttä ymmärrystä esimerkiksi siitä, kuka on vastuussa robotin tekemästä virheestä potilastyössä tai itseohjautuvan auton aiheuttamasta onnettomuudesta. Lisäksi uudet IoT-teknologiat lisäävät tieto- ja yksityisyydensuojan eettisiä riskejä tietojen keräämisen ja hyödyntämisen näkökulmasta”, pohtii Deloitten operatiivisten riskienhallinnan partneri Jouni Viljanen.

Globaalisti kaksi kolmesta suuryritysjohtajasta vastustaa viranomaisten säätelyvaltaa teknologioiden eettisessä käytössä. Viranomaisia kritisoidaan siitä, etteivät he ymmärrä uusia teknologioita tarpeeksi syvällisesti. Yritykset haluavat olla vähintään edustettuna tilanteissa, joissa viranomaiset tekevät päätöksiä teknologian säätelystä. ”Yritysten ja viranomaisten on tärkeää löytää yhteinen ymmärrys siihen, miten innovatiivisia teknologioita käytetään yrityksissä sekä luoda yhdessä vastuulliset periaatteet niiden käyttöön”, Viljanen sanoo.

Tutkimuksesta
Forbes Insights ja Deloitte Global kartoittivat C-tason johtajien näkemyksiä neljännestä teollisesta vallankumouksesta kyselytutkimuksella ”Deloitte 2019 Industry 4.0 Readiness Survey”, johon osallistui 2042 C-tason johtajaa 19 eri maasta eri puolilta maailmaa. Pohjoismaista vastaajia oli 140. Vastaajista kaikki toimivat organisaatioissa, joiden liikevaihto on yli 1 miljardi dollaria ja näistä puolella liikevaihto oli yli 5 miljardia. Kyselytutkimus tehtiin kesä-elokuussa 2019, ja tämän lisäksi suoritettiin yksilöhaastatteluja toimialajohtajille ja akateemikoille. Deloitte julkaisee tutkimuksen maailman talousfoorumissa Davosissa tammikuussa 2019.

Oliko tieto hyödyllistä?