Ihmisoikeusasiat Pohjoismaissa

Uutiset

Ihmisoikeusasiat Pohjoismaissa

Pohjoismaiset yritykset huolehtivat ihmisoikeusasioistaan vaihtelevasti. Suurin osa kokee maineen isoimmaksi ihmisoikeuksiin liittyväksi riskiksi ja toimitusketjun läpinäkymättömyyden yhdeksi keskeisimmistä huolenaiheista. Suomalaiset yritykset näkevät ihmisoikeusasioissa myös kilpailuetua.

Suurimmissa pohjoismaisissa yrityksissä huolehditaan ihmisoikeusasioista vaihtelevasti. YK:n yhtenäinen yrityksiä koskeva ihmisoikeusohjeistus on innostanut monia yrityksiä sitoutumaan ihmisoikeuksiin vahvemmin, vaikka ne eivät olekaan kohdanneet merkittäviä ihmisoikeuksiin liittyviä kriisejä. Ne yritykset ovat ihmisoikeusasioissa tyypillisesti edelläkävijöitä, joiden alihankintaketjussa tai toimintamaissa on korkea riski ihmisoikeusrikkomuksille tai yhtiöt ovat joutuneet ihmisoikeuksia koskeviin kriiseihin. Edelläkävijät ovat tehneet ihmisoikeuksien vaikuttavuuden arviointia toiminnassaan ja integroivat paraikaa ihmisoikeusasioita yhä systemaattisemmin johtamisjärjestelmiinsä. Loput yrityksistä toimivat pääosin vain Euroopassa eivätkä ole toistaiseksi olleet alttiita ihmisoikeusriskeille. Nämä yhtiöt eivät usein näe toiminnassaan lainkaan ihmisoikeuksiin liittyviä haasteita. Tiedot perustuvat asiantuntijaorganisaatio Deloitten tekemään tutkimukseen, jossa selvitettiin ihmisoikeuksien johtamista pohjoismaisissa yrityksissä.

Pohjoismainen perintö tukee ihmisoikeuksien toteuttamista

Pohjoismaiset yritykset näkevät, että ihmisoikeuksista tulee tulevaisuudessa keskeinen osa liiketoiminnan johtamista ja ne sulautetaan osaksi olemassa olevia malleja ja prosesseja erillisten ihmisoikeustoimintojen sijaan. Tämän kaiken uskotaan kuitenkin vievän aikaa. Yritysten asenne ihmisoikeuksien toteuttamisessa onkin ratkaisevaa. ”Haastattelemamme yhtiöt nostivat ihmisoikeusasioissa toistuvasti esiin teeman, jonka nimesimme pohjoismaiseksi perinnöksi. Joillekin yrityksille tämä merkitsee sitä, että Pohjoismaissa asiat kuuluu tehdä oikein. Siksi myös ihmisoikeusasiat on omaksuttu nopeasti vaikka yritykset kohtaavat selvästi vähemmän sidosryhmäpaineita kuin isommat eurooppalaiset yhtiöt. Toisaalta pohjoismainen perintö näyttää antavan toisille yrityksille syyn olla sitoutumatta systemaattisempaan ihmisoikeuksien hallintaan hankintaketjussa”, summaa Deloitten yritysvastuuliiketoimintaa Suomessa johtava Riikka Poukka.

Maineriski ja toimitusketjun läpinäkyvyys keskeisimpiä huolia yrityksille

Ihmisoikeusasioissa suurimmat riskit nähdään kohdistuvan yrityksen maineelle. Monien vastaajien mielestä maineriskien hallinnan merkitys yrityksissä kasvaa ja merkittävimmät maineriskit liittyvät nimenomaan ihmisoikeuksiin. ”Toisaalta monet yritykset näkevät erityisesti Euroopan ulkopuolisissa toiminnoissaan ja hankintaketjussaan puutteelliset ihmisoikeuskäytännöt myös merkittävänä operatiivisena riskinä”, Poukka korostaa. Toimivat järjestelmät, joiden kautta ihmisoikeusasioista voidaan yrityksissä huomauttaa, koettiin erityisen tärkeiksi riskien identifioinnin kannalta. Samaan aikaan tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että tällaisten palautekanavien rakentaminen on heikoimmin hoidettu osa-alue ihmisoikeusasioiden johtamisessa. Edelläkävijäyritykset kertovat panostavansa nyt erityisesti keskitettyjen palaute- ja korjaavien mekanismien rakentamiseen.

Toimitusketjun läpinäkymättömyys on yritysten yhteinen ihmisoikeuksiin liittyvä huoli, sillä maailmanlaajuinen ja vaikeasti hahmotettava alihankintaverkosto edustaa usein tuntemattomia kulttuureita ja perinteitä, joihin saattaa sisältyä merkittäviä ihmisoikeusvaikutuksia. Yritykset panostavatkin yhä enemmän toimitusketjun selkeyttämiseen ja alihankkijayhteistyön tiivistämiseen esimerkiksi koulutuksien, sisäisten ja ulkoisten auditointien sekä kansalaisjärjestöyhteistyön avulla.

Suomessa esimerkiksi Kesko on tehnyt järjestelmällistä työtä hankintaketjun vastuullisuuden varmistamiseksi jo 15 vuotta. ”Panostamme erityisesti oman riskimaatuonnin ja omien merkkien tavarantoimittajien arviointiin. Näiden osalta auditointien kattavuus onkin noin 90 prosenttia. Viime vuosina olemme laajentaneet arviointia koskemaan koko ketjua. Tämä on haasteellinen tehtävä ja kokonaiskuvan saaminen edellyttää yhteistyötä hankintamaan sidosryhmien kanssa”, toteaa Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.

Suomalaisille yrityksille ihmisoikeudet voivat olla erottautumistekijä

Vaikka yritykset näkevät ihmisoikeusasiat liiketoiminnan perusedellytyksenä, näkemykset niiden tuomasta lisäarvosta vaihtelevat. Suomalaiset yritykset näkevät ihmisoikeusasiat myös mahdollisuutena erottautua kilpailijoista ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näistä esimerkkeinä esteettömyyteen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen kuluttajapuolella ja yksityisyyden suojaan liittyvät tiedonhallintapalvelut tietoliikennetoimialalla.

Deloitten ihmisoikeustutkimus toteutettiin haastattelemalla 26 suurta pohjoismaista yhtiöitä kaikissa viidessä Pohjoismaassa ajalla 12/2014 – 4/2015. Kaikki tutkittavat yhtiöt olivat kunkin maan 25 suurimman yhtiön joukossa liikevaihdolla mitattuna. Vastaajat edustivat pääsääntöisesti yritysvastuu- ja kestävän kehityksen toimintoja ja ihmisoikeus- tai lakitoimintoja. Deloitte toteutti vastaavan tutkimuksen Euroopan suurimmista yrityksistä vuosina 2014 - 2015. 

Tutustu tarkemmin:

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (englanniksi)

Oliko tieto hyödyllistä?