Artikkeli

Kohti läpinäkyvämpää yritysverotusta – mutta miten?

G20-maat vahvistivat Brisbanen kokouksessaan marraskuun puolessa välissä sitoumuksensa ja tukensa OECD:n verotusta koskevalla uudistustyölle. Tavoitteena on saattaa käynnissä olevienmassiivisien uudistushankkeiden valmistelutyö loppuun vuoden 2015 aikana.

G20-maat vahvistivat Brisbanen kokouksessaan marraskuun puolessa välissä sitoumuksensa ja tukensa OECD:n verotusta koskevalla uudistustyölle. Tavoitteena on saattaa käynnissä olevienmassiivisien uudistushankkeiden valmistelutyö loppuun vuoden 2015 aikana. Nämä ns. BEPS-uudistukset koskevat niin verotuksen läpinäkyvyyttä kuin itse verotusoikeuden jakoa koskevia periaatteita.

Yritysten on vähitellen sopeutettava toimiaan tulevien säännösten edellyttämään suuntaan. Verotuksen läpinäkyvyyden osalta tämä tarkoittaa sitä, että yritysten on tulevaisuudessa avattava globaali verojalanjälkensä kaikkien toimintamaidensa veroviranomaisille. Tulevaisuudessa esim. Ranskan verottaja saa osana verotuksen toimittamista selkeän kuvan siitä, miten suomalainen konserni toimii Saksassa, ja päinvastoin. Johdonmukaisten ja selkeästi kommunikoitavissa olevien verotusta koskevien käytäntöjen ja toimintaohjeiden arvo ja tarve kasvaa uudistuksen myötä.

Ensimmäiset askeleet otettu

Viime vuoden aikana keskustelu yritysten verotuksesta on vellonut niin laajana, että yritykset ovat omasta aloitteestaan lisänneet veroasioidensa läpinäkyvyyttä. Suomessakin olemme nähneet ensimmäisiä merkkejä verotuksen avaamisesta julkisesti ja tulemme varmasti näkemään vahvoja seuraavia askeleita tulevan kevään aikana. Maailmalla jo 64 % Lontoon pörssiin listatuista niin sanotuista FTSE100-yrityksistä on avannut verotukseensa liittyviä toimintatapojaan ja verostrategiaansa viimeisimmässä vuosiraportissaan. Näistä yrityksistä huomattava osa on lisäksi julkaissut suhteellisen tarkkaa tietoa verostrategiastaan ja siihen liittyvistä kontrollimekanismeistaan. Globaalin tai alueellisen verojalanjäljen avaa julkisuuteen myös noin puolet yrityksistä, kun taas maakohtainen raportointi löytyy alle kymmeneltä prosentilta FTSE100-yrityksiä.

Vaikka uudet säännökset edellyttävät uudenlaista veroraportointia ja yrityksiin kohdistuu kovaa painetta avata verotusta julkisesti, suomalaisilla yrityksillä on hyvät lähtökohdat lähteä avoimempaan toimintamalliin mukaan. Kotimaisissa konserneissa verotuksen toimintatavat ja strategiat ovat jo nyt hyvässä tasapainossa ja kestävät hyvin kansainvälistä ja julkista vertailua, katsottiinpa asiaa sitten taloudellisen tuloksen optimoinnin tai yritysvastuun kannalta.

Reppu selkään ja menoksi

Nyt yritysten on mietittävä, mitä toteutetaan ensin, miten se tehdään ja millainen rooli verotuksen julkisuuskeskustelussa otetaan. Yrityksen omistajien, työntekijöiden ja muidenkin keskeisten sidosryhmien on tärkeää nähdä ja ymmärtää yrityksen toimintaympäristöä, verotusta koskevia käytäntöjä ja toimintaohjeita sekä näistä seuraavaa verojalanjälkeä. Yritysten on hyvä myös kertoa, miten verokäytäntöjen toteutuminen yrityksessä taataan.

Yrityksillä alkaakin nyt verotuksensa osalta oppimismatka, jonka aikana havaitaan, mitkä ovat hyviä ja tarpeellisia toimintamalleja, miten kerrotaan yrityksen verotuksen seuraamisesta ja miten osallistutaan keskusteluun verotuksen läpinäkyvyydestä. Matkasta tulee mielenkiintoinen – reppu siis selkään ja yhdessä eteenpäin.

Oliko tieto hyödyllistä?