Uutiset

Yritys, ennakoi koronatilanteen vaikutukset veroasioihin  

COVID-19 pandemia on vaikuttanut maailmaan ennennäkemättömällä tavalla. Ensisijainen huolenaihe on luonnollisesti terveydessä, mutta heijastukset maailmantalouteen ja yksittäisiin yrityksiin ovat merkittäviä. Pandemiasta aiheutuvat taloudelliset kokonaisvaikutukset pystytään kartoittamaan vasta tulevaisuudessa, mutta jo nyt yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa uusiin realiteetteihin. Tässä kirjoituksessa esittelemme koronatilanteen vaikutuksia yrityksien veroasioihin ja niitä keinoja, joita yrityksille on tarjolla veroasioidensa hoitamiseksi.

PÄIVITETTY 25.1.2021 | Julkaistu ensimmäisen kerran 20.3.2020

Vuoden 2020 aikana Suomessa saatettiin voimaan muutamia verotukseen liittyviä keinoja, joilla pyrittiin helpottamaan yrityksien toimintaa haastavissa olosuhteissa. Merkittävimpinä näistä mainittakoon yrityksille myönnetyt maksujärjestely helpotetuin ehdoin, alennettu viivästyskorko maksujärjestelyn kohteena oleville veroille sekä arvonlisäverojen takaisinlainaaminen yrityksille alkuvuoden 2020 osalta. Muutokset saatettiin voimaan määräaikaisin lakimuutoksin, joiden voimassaolo päättyi 31.8.2020. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei yrityksille tällä hetkellä myönnetä enää helpotettuja maksujärjestelyitä eikä niihin sovelleta alennettua viivästyskorkoa.
Yrityksen on kuitenkin mahdollista edelleen hakea maksujärjestelyä verojen maksamiseksi, jos sillä on tilapäisiä maksuvaikeuksia.  
 

Yleistä maksujärjestelyn hakemisesta

• Maksujärjestelyä ei kannata hakea etukäteen "varmuuden vuoksi", jos yrityksellä ei ole maksattomia veroja.

  • Yritys voi hakea maksujärjestelyä, jos
    -Veroja ei ole ulosotossa
    -Aiemmin tehdyn maksujärjestelyn verot on maksettu.
    -Kaikki veroilmoitukset sekä tulorekisteriin annettavat palkkatietoilmoitukset ja työnantajan erillisilmoitukset on annettu.
    -Maksujärjestelyn saamiseen voi vaikuttaa myös se, että yrityksellä on useita perättäisiä maksujärjestelyjä.
  • Maksujärjestelyyn saa samat ehdot ja saman viivästyskoron, vaikka maksujärjestelypyyntö tehdään vasta veron eräpäivän jälkeen.
    -Myöhässä olevasta verosta lähetetään 1-3 maksukehotusta, ennen kuin vero menee ulosottoon.
    -Viivästyskorko on 7 % ajanjaksona 1.1.–30.6.2021
  • Maksujärjestelypyyntö tulisi ensisijaisesti tehdä OmaVerossa, mutta se onnistuu myös Verohallinnon palvelunumerosta.
    -Maksujärjestelypyynnön yhteydessä ei tarvitse esittää Verohallinnolle selvitystä maksuvaikeuksista.
    -Pyynnön yhteydessä tarvitsee vain tiedon pyydettävästä maksuajasta, ensimmäisestä eräpäivästä sekä yhteystiedot, josta Verohallinto voi tarvittaessa kysyä lisätietoja.
    -Maksujärjestelyyn sisältyvät verot voi jakaa enintään 24 maksuerään.
    -Yritys voi valita ensimmäisen eräpäivän: sen on kuitenkin oltava pankkipäivä 30 päivän sisällä pyynnön tekemisestä.
    -Käsittelyssä olevaan maksujärjestelypyyntöön sisältyviä veroja ei lähetetä ulosottoon eikä yrityksen verovelkaa julkaista verovelkarekisterissä tai protestilistalla.
    -Maksujärjestelyn kestoa tai maksueriä ei voi muuttaa jälkikäteen.
  • Maksujärjestely tulee voimaan heti, kun Verohallinto on hyväksynyt maksujärjestelypyynnön.
    -Tehty maksujärjestely on heti nähtävissä OmaVerossa.
    -Myös mahdollinen kirje maksujärjestelypyynnön hylkäämisestä on nähtävissä OmaVerossa heti asian ratkaisemisen jälkeen tai jos pyyntö on tehty puhelimitse, niin tiedon saa kirjeellä tai puhelimitse.
    -Maksujärjestelykirjeet lähetään myös postitse, mikäli yritys ei ole ottanut käyttöön Suomi.fi-viestejä.
    -Maksujärjestelyyn kuuluvista veroista lähetetään maksuohjelma ja ohjeet maksamista varten, nämä ovat nähtävissä myös OmaVerossa.
    -Maksujärjestely voi raueta, jos yritys ei esimerkiksi noudata maksujärjestelyn aikataulua tai jos yritykselle syntyy uutta verovelkaa maksujärjestelyn aikana. Tästä lähetetään kuitenkin aina erillinen ilmoitus.
    -Maksujärjestelyn raukeamisen jälkeen, verot ovat siirrettävissä ulosottoon ja julkaistavissa protestilistalla sekä verovelkarekisterissä.

Usea yritys saattaa kohdata lähitulevaisuudessa kassakriisin ja tuloksen negatiivisen kehityksen. Miten muuten, kuin maksujärjestelyin, yrityksen tulisi etukäteen valmistautua koronatilanteen tuomiin haasteisiin erityisesti veroliitännäisissä asioissa? Millaisia mahdollisuuksia verolainsäädäntö tarjoaa yrityksille? Mitä seuraamuksia maksuvaikeudet tai viivästykset saattavat aiheuttaa yrityksille?

 

Yritysten ennakkoverot

Ennakkoveron määrä perustuu arvioon yrityksen verotettavasta tuloksesta. Jos tulot tai kulut eivät vastaa arviota, ennakkoveroa kannattaa muuttaa. Ennakkoveroja voidaan poikkeuksellisesti alentaa yrityksen ilmoituksen mukaan ilman välitilinpäätöksiä, tai muita kirjallisia selvityksiä. Muutosta voi hakea myös ennakkoveron eräkuukausiin. Ennakkoverojen tarkistamiseen ja muutoksenhakemiseen voi käyttää OmaVero-palvelua.

Ennakkoverojen osalta kannattaa noudattaa ennakointia ja kommunikointia hyvissä ajoin veroviranomaisen kanssa.

Mitä tapahtuu, jos ennakkoveromaksut viivästyvät:

  • Jos ennakkovero maksetaan vasta eräpäivän jälkeen, on sille maksettava myös viivästyskorkoa.
  • Viivästyskorkoa lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen ennakkoveron maksupäivään saakka (nämä päivät mukaan lukien).
  • Viivästyskoron korkoprosentti vahvistetaan vuosittain: viivästyskorko on 7 % ajanjaksona 1.1.–30.6.2021.
  • Maksun viivästyskorot voidaan erityisestä syystä jättää perimättä. Asiasta tulee jättää pyyntö OmaVerossa.
  • Verohallinto ei lähetä erillisiä maksumuistutuksia ennakkoveroista. Erääntyneet verot ovat nähtävissä yhteenvedossa ja ajantasainen tilanne on helpoiten saatavilla OmaVerossa.
  • Jos Verohallinto siirtää veron ulosottoon, siitä saa ilmoituksen yhteenvedossa postitse ja OmaVerossa. Vero kannattaa maksaa viimeistään ilmoituksessa mainittuna päivänä, jotta välttyy ulosotolta.
  • Mikäli ennakkovero on siirtynyt ulosottoon, se on maksettava suoraan ulosottovirastolle sen antamien ohjeiden mukaan.

     

Arvonlisäverot ja muut oma-aloitteiset verot (kuten ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut)

Arvonlisäveron, tai muiden oma-aloitteisten verojen ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa. Myös tilitykset, joita työnantajat tekevät muun muassa palkkojen ennakonpidätyksistä ja sosiaaliturvamaksuista, käsitellään oma-aloitteisina veroina. Vaikka lisäajan myöntäminen ei olekaan mahdollista, yritys voi kuitenkin pyytää myöhästymismaksun perimättä jättämistä. Myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä erityisestä syystä, esimerkiksi sairastumisen vuoksi. Jos ilmoituksen myöhästyminen vaikuttaa todennäköiseltä, yrityksen tulisi olla yhteydessä Verohallintoon ilmoituksen määräpäivänä tai välittömästi sen jälkeen. Myöhästymismaksun perimättä jättämistä voi pyytää Verohallinnolta puhelimitse tai OmaVeron kautta viestillä.

Seuraamukset, mikäli arvonlisäveron ilmoittaminen tai maksaminen viivästyy:

  • Oma-aloitteisten verojen eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Jos eräpäivä on lauantai tai pyhäpäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi.

- Arvonlisäveron eräpäivä on verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä.

  • Jos oma-aloitteinen vero maksetaan vasta eräpäivän jälkeen, veron lisäksi on maksettava viivästyskorkoa. Kuten mainittu, viivästyskorko on 7 % ajanjaksona 1.1.-30.6.2021.
  • Työnantajasuoritukset on maksettava viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivänä.
  • Maksamattomille veroille kertyy korkoa eräpäivästä maksupäivään saakka.
  • Verovelvolliselle määrätään myöhästymismaksu, jos oma-aloitteisten verojen veroilmoitus annetaan säädetyn ajankohdan jälkeen.
  • Myöhästymismaksu muodostuu päiväkohtaisesta ja veron määrän perusteella määräytyvästä myöhästymismaksusta:

- Päiväkohtaista myöhästymismaksua määrätään kolme euroa jokaiselta päivältä, jolta veroilmoitus on myöhästynyt.

- Myöhästymismaksua määrätään 45 kalenteripäivältä siten, ettei ilmoitettavan veron määrällä ole vaikutusta myöhästymismaksun määrään. Myöhästymismaksun määrä 45 päivältä on 135 euroa.

- Jos ilmoitus annetaan yli 45 päivää veroilmoituksen antamisen määräpäivän jälkeen, määrätään myöhästymismaksua 135 euroa lisättynä kahdella prosentilla veroilmoituksella ilmoitetun maksettavan veron määrästä.

- Myöhästymismaksun enimmäismäärä on 15 135 euroa (verolajiltaan enintään 15 000€ + verokauden ensimmäiselle ilmoitukselle ajan kulumisen perusteella määrättävä myöhästymismaksu).

- Jos ilmoitus on annettu ajoissa ja korvaava ilmoitus annetaan 45 päivää veroilmoituksen antamisen määräpäivän jälkeen, myöhästymismaksua ei määrätä.

- Jos ilmoitus on annettu ajoissa ja korvaava ilmoitus annetaan yli 45 päivää veroilmoituksen antamisen määräpäivän jälkeen, myöhästymismaksu on enintään 15 000 € verolajia kohti.



Yhteisöjen tuloveroilmoitukset

Yhteisöjen tuloveroilmoitukselle on mahdollista hakea erikseen lisäaikaa, jos määräaika ei poikkeuksellisesti riitäkään veroilmoituksen antamiseen.
Verohallinnolta voi saada lisäaikaa tuloveroilmoituksen antamiseen, jos siihen on erityisiä syitä (esimerkiksi sairastuminen). Yritys voi hakea lisäaikaa joko Omaverossa tai paperilomakkeella. Hakemuksessa on mainittava perustelut sille, miksi veroilmoituksen antamiseen tarvitaan lisäaikaa. Lisäaikaa voi yleensä saada enintään kaksi viikkoa. Huomioitavaa on, että hakemuksen tulee olla Verohallinnossa viimeistään veroilmoituksen määräpäivänä.

Jos yhteisö antaa veroilmoituksen määräpäivän jälkeen, mutta ennen kuin verotus on päättynyt, seurauksena on myöhästymismaksu. Myöhästymismaksu on 100 euroa. Jos veroilmoituksen myöhästymiseen kuitenkin on erityinen syy, yritys voi pyytää myöhästymismaksun perimättä jättämistä. Verohallintoon kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman pian - mieluiten OmaVerossa tai puhelimitse.

Jos yhteisö tai yhteisetuus ei ole antanut veroilmoitusta ennen kuin verotus päättyy, seurauksena on veronkorotus. Veronkorotuksen määrään vaikuttaa virheiden tai puutteiden määrä veroilmoituksessa. Myös muut olosuhteet vaikuttavat veronkorotukseen. Veronkorotus lasketaan kaavamaisesti: se on 0,5–10 % lisätystä tulosta eli siitä tulosta, jota ei laiminlyönnin vuoksi ole voitu ottaa huomioon ennen verotuksen päättymistä. Veronkorotus on kuitenkin aina vähintään 150 euroa, eikä sillä ole euromääräistä ylärajaa.
 

Veroilmoitusten myöhästymismaksut

Kuten edellä mainittiin, veroilmoitusten myöhästymismaksu voidaan perustellusta erityisestä syystä jättää perimättä. Erityiseksi syyksi lasketaan esimerkiksi sairastuminen. Yrityksen hakiessa myöhästymismaksun perimättä jättämistä, vapaamuotoinen selvitys riittää eli lääkärintodistusta ei tarvitse toimittaa Verohallintoon.

 

Tukien ja avustuksien huomiointi verotuksessa

Elinkeinoverolain 4 §:n mukaan elinkeinotoiminnan menojen kattamiseksi maksettavat rahalliset tuet ja avustukset ovat saajalleen veronalaista tuloa. Saatu tuki tai avustus kirjataan yrityksen kirjanpitoon. Koronatilanteen vuoksi julkisyhteisöt ovat maksaneet yrityksille rahallisia tukia ja avustuksia. Miten tuet ja avustukset tulisi ottaa huomioon yhtiön verotuksessa?

Elinkeinoverolain 19 §:n mukaan tuki tai avustus on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena (suoriteperusteinen verotus). Yrityksen saamat tuet ja avustukset jaksotetaan pääsääntöisesti tukipäätöksen tekopäivän mukaan. Mikäli koronatuen saaminen edellyttää kustannusten syntymistä, jaksotetaan tuki samassa tahdissa syntyvien kustannusten kanssa. Puolestaan elinkeinoverolain 27 a §:n mukaan tuki tai avustus on sen verovuoden tuloa, jonka aikana se maksetaan (ainoastaan maksuperusteisessa verotuksessa).

Tuen tai avustuksen maksaja ilmoittaa maksamistaan tuista Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella julkisista elinkeinotuista. Tällaista tuloa ei ilmoiteta tulorekisteriin eikä siitä toimiteta ennakonpidätystä. 

 

Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021-2025

Valtiovarainministeriön budjettiarviossa vuodelle 2021 esiteltiin myös lakiehdotus, jonka tarkoituksena on kannustaa yrityksiä aineettomiin investointeihin lisävähennyksen avulla. Lakiehdotus hyväksyttiin 17.12.2020 ja astui voimaan 1.1.2021. Lisävähennykseen ovat oikeutettuja kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä määritelmän täyttävän tutkimusorganisaation kanssa. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvien tutkimusyhteistyöhankkeiden alihankintalaskuista. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa.

 

Muut vaikutukset

Koronaviruksen yrityksille aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vähentämiseksi Verohallinnon luontoisetupäätöstä on muutettu toistaiseksi, kun ravintoedun normaali käyttö lounasravintoloissa paikan päällä on estynyt työntekijöiden joutuessa työskentelemään kotona.

Muutos koskee ravintoedun käyttämistä ruoan kuljetuskustannuksiin ja päätös on voimassa toistaiseksi.

Ravintoetua voi käyttää aterian maksamisen lisäksi sen kuljettamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Ravintoedun määrään ja muihin ehtoihin ei ole tehty muutoksia. Työnantaja voi tarjota ravintoetuna enintään 10,90 euroa jokaista työssäolopäivää kohti.
 

Me Deloittella autamme mielellämme, mikäli epäilette koronatilanteen vaikuttavan yrityksenne veroasioiden hoitamiseen, tai aihe herättää muuten kysyttävää. Olettehan yhteydessä, niin kerromme lisää vero-palveluistamme!

Haluatko saada päivittäisen uutiskirjeemme, johon on koottu pandemian viimeisimmät käänteet globaalisti? 

Olethan yhteydessä lokaaliin tiimiimme. Voit myös jättää yhteystietosi otsikolla SIGNAL AI SUBSCRIPTION FITLAssistants@deloitte.com

 

Oliko tieto hyödyllistä?