Analyysit
Ulkomaisen sijoitusrahaston vertailukelpoisuus ja väliyhteisösääntely
2.11.2021
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuussa ratkaisun KHO 2021:90, joka koskee luxemburgilaisesta UCITS-direktiivin mukaisesta SICAV-rahastosta saatujen tuotto-osuuksien kohtelua suomalaisen luonnollisen henkilön verotuksessa. Pyydettyään asiasta ennakkoratkaisun EU-tuomioistuimelta KHO katsoi, että tuotto-osuutta tuli pitää luonnollisen henkilön pääomatulona, koska luxemburgilainen yhtiömuotoinen SICAV ja suomalainen sopimusperusteinen sijoitusrahasto olivat objektiivisesti verrattavissa toisiinsa pääomien vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuskäytännön tarkoittamalla tavalla. Sekä SICAV että kotimainen sijoitusrahasto olivat vapautettuja tuloverosta, ja niiden maksamaa tuottoa verotettiin ainoastaan tulonsaajien tasolla. Jos SICAV:ia olisi pidetty suomalaiseen osakeyhtiöön rinnastuvana, olisi tuottoa verotettu ansiotulona. Ratkaisu koskee verovuosia 2017 ja 2018.
EU-tuomioistuimessa on vireillä myös toinen Suomea koskeva tapaus. Asiassa C-342/20 antamassaan ratkaisuehdotuksessa julkisasiamies Saugmandsgaard Øe päätyi vastaavanlaiselle kannalle. Ranskalainen yhtiömuotoinen kiinteistösijoitusrahasto (SCPI) ja suomalainen sopimusperusteinen sijoitusrahasto olivat objektiivisesti verrattavissa toisiinsa, kun huomioitiin tuloverolain 20 a §:n tavoite verottaa sijoitustuotoista ainoastaan tulonsaajia. Ranskalainen yhtiömuotoinen SCPI on siis ratkaisuehdotuksen mukaan rinnastettava suomalaiseen sijoitusrahastoon siitä huolimatta, että suomalaiset sijoitusrahastot voivat olla vain sopimusperusteisia. Vaikka TVL 20 a §:n verovapauden edellytyksiä sovelletaan yhtäläisesti kotimaisiin ja rajat ylittäviin tilanteisiin, sääntely voi ratkaisuehdotuksen mukaan tosiasiassa asettaa rajat ylittävät tapaukset epäedulliseen asemaan. Ulkomaiset toimijat eivät nimittäin usein täytä kansallisessa sijoitusrahastolainsäädännössä asetettuja edellytyksiä. Ratkaisuehdotus koskee verovuotta 2020.
TVL 20 a §:n soveltamiskäytäntö on merkittävä myös väliyhteisösääntelyn kannalta. Väliyhteisölaki ei sovellu, mikäli ulkomaisen yksikön katsotaan rinnastuvan suomalaiseen verovapaaseen sijoitusrahastoon, koska verotuksen tasossa ei ole laissa tarkoitettua 3/5:n eroa.
Olemme mielellämme avuksi ulkomaisten sijoitusrahastojen ja niiden suomalaisten osakkeenomistajien verokohtelun analysoinnissa.
ATAD II -direktiivin hybridisääntelyn vaikutus suomalaiseen institutionaaliseen rahastosijoittajaan
Rahastoyhtiöt ovat lähestyneet suomalaisia sijoittajia selvittääkseen, voiko ATAD II -direktiivin hybridisääntely estää menon verovähennyskelpoisuuden etenkin läpivirtaavissa sijoitusrakenteissa. Kyse voi olla hybriditilanteesta, mikäli menoa vastaava tulo ei sisälly veropohjaan suorituksensaajan tasolla tai sama meno vähennetään kahteen kertaan. Verokohtelun eroavuuden tulee johtua hybridielementistä, kuten rahoitusvälineen tai rahaston erilaisesta luokittelusta, jotta sääntely voi soveltua. Jotta rahastoyhtiöiden kysymyksiin vastaaminen olisi mahdollista, suomalaisen sijoittajan on keskeistä ymmärtää tulon verokohtelu ja jaksotus sekä rahaston luokittelu Suomen verolainsäädännön mukaan.
Autamme mielellämme hybridisääntelyn vaikutusten arvioinnissa ja sisäisen prosessin kehittämisessä hybridisääntelyä silmällä pitäen.
