Brexit tulee | varaudu viisaasti

Näkökulmia

Varaudu brexitiin ja minimoi riskit – listasimme tärkeimmät vaikutukset liiketoiminnalle  

Kati Heino ja Johanna Oksa

Brexitille asetettu siirtymäaika tulee päätökseensä 31.12.2020. Brexit ei koske ainoastaan isoja monikansallisia yrityksiä vaan aivan kaikkia, jotka harjoittavat liiketoimintaa Isossa-Britanniassa toimivien yritysten tai kuluttajien kanssa.

25.11.2020

Brexitin vaikutukset ovat moninaiset: vaikutus ei kohdistu ainoastaan tavarakaupan toimitusketjuihin, tulleihin ja arvonlisäverotukseen, vaan myös esimerkiksi toimialasääntelyyn ja sopimuksiin. Alla muutamia olennaisia esimerkkejä brexitin käytännön vaikutuksista liiketoiminnalle. Näitä on syytä miettiä viimeistään nyt, sillä vaikka siirtymäaikaa on enää reilu kuukausi jäljellä, paljon on vielä mahdollista tehdä.

  • Suomalaisten yritysten kannattaa pohtia brexitiä niin tavaran ostajan kuin myyjän roolissa. Nykyisen tullittoman yhteisökaupan sijaan aletaan soveltaa lähtökohtaisesti samanlaisia vienti- ja tuontimuodollisuuksia kuin esimerkiksi Venäjän-kaupassa. Nykyiset yhteisökauppaan liittyvät Intrastat-raportointivelvollisuus ja EU-myyntien yhteenvetoilmoitus jäävät pois. Tilalle tulevat tulliselvitysmuodollisuudet, jotka vaikuttavat alkuvaiheessa mahdollisesti myös toimitusaikoihin, koska tullausmuodollisuuksille on varattava oma aikansa.
  • Tullirajan myötä tuotteiden myyntiin ja ostoon voi tulla sovellettavaksi myös tullimaksuja. Vaikka vapaakauppasopimus ja mahdollisimman alhainen tullitaso EU:n ja Ison-Britannian välillä on varmasti kaikille kauppaa tekeville mieluisin vaihtoehto, mahdollinen tullimaksuriski on syytä ottaa huomioon hinnoittelussa, sillä tullimaksut ovat lopullisia kustannuksia. Tämä voi vaatia muutoksia myös kauppasopimuksiin.
  • EU:n ketjukauppoja koskevat arvonlisäverotuksen yksinkertaistukset eivät jatkossa enää sovellu brittiläisiin yrityksiin. Useiden suomalaistenkin yritysten liiketoimintamalliin kuuluu ns. ketjukauppaa, jossa tavara kuljetetaan kertaalleen, mutta kuljetukseen liittyen laskutusketju kulkee useamman yrityksen kautta. Transaktioketjun järjestämiseen siirtymäajan jälkeen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, kun ketjussa on mukana brittiläinen toimija. EU:n ketjukauppoja koskevat arvonlisäverotuksen yksinkertaistukset eivät nimittäin jatkossa enää sovellu brittiläisiin yrityksiin, joten jos esimerkiksi brittiyritys on ketjun keskellä eikä tavara myyntiketjuun liittyen poistu EU:sta, brittiyrityksen on lähtökohtaisesti rekisteröidyttävä EU-valtioon arvonlisäverovelvolliseksi. Jos taas ketjukauppatilanne on järjestetty siten, että tavara päätyy viime kädessä Isoon-Britanniaan, se pitää mahdollisesti vientiselvittää jo lähtömaassa ja käsitellä arvonlisäverottomana läpi myyntiketjun, vaikka ketjussa olisikin mukana EU-yrityksiä. Tilanteet on kuitenkin arvioitava aina tapauskohtaisesti.
  • EU:n kaukomyyntisäännökset eivät enää siirtymäajan jälkeen sovellu kuten tähän mennessä, mikä vaikuttaa tuotteitaan brittikuluttajille postittaviin suomalaisyrityksiin. Brittikuluttajaa tulee kohdella mm. arvonlisäverotuksen ja tullimuodollisuuksien osalta kuten kolmannessa maassa asuvaa kuluttajaa. Tältä osin on selvitettävä tarkkaan Ison-Britannian tulevat säännökset mm. maahantuontivastuun ja arvonlisäverovelvoitteiden osalta. Voi olla, että suomalainen kuluttaja joutuu vastaamaan kotimaassa tavaran tuontitullauksesta tilatessaan Britanniasta tavaraa. On kuitenkin mahdollista, että brittiläiset nettimyyjät haluavat edelleen soveltaa EU-kaupan kaukomyyntisäännöksiä ja perustavat esim. keskusvaraston jonkun EU-maan alueelle, jolloin voivat jatkaa näiden EU-säännösten soveltamista. Ratkaisevaa ei siis ole myyjäyhtiön sijaintivaltio, vaan tavaroiden kulkureitti sekä sen mukainen myyjän käyttämä ALV-tunniste.
  • Suomalaisen yhtiön kannalta brexit ei tuo yhtä järisyttäviä muutoksia palvelukauppaan verrattuna tavarakauppaan. Laskumerkintävaatimuksiin ja ALV-raportointiin brexit kuitenkin vaikuttaa, eli ERP-järjestelmiin tulee tehtäväksi muutoksia.
  • Suomalainen myyjä ei voi siirtymäajan jälkeen enää raportoida sähköisten palvelujen myyntejä kuluttajille yhden raportointijäsenvaltion periaatetta soveltavan MOSS-järjestelmän kautta, eikä soveltaa EU-kuluttajille tapahtuvan palvelumyynnin myyntimaasääntöjä. Vastaavasti suomalaisen kuluttajan ostaessa sähköisiä palveluita brittiläiseltä toimijalta verokäsittely saattaa muuttua.
  • Arvonlisäveron ulkomaalaispalautusten menettelyt muuttuvat brexitin myötä. Jatkossa suomalainen yhtiö ei voi enää hakea Britanniasta arvonlisäveropalautusta Suomen verohallinnon ylläpitämän EU-portaalin kautta.
  • Suomalaisille rahoitus- ja vakuutuspalvelujen tarjoajille brexit tuo iloisen uutisen, sillä rahoituspalvelujen myynti Euroopan ulkopuolelle on siirtymäajan jälkeen tietyin edellytyksin arvonlisäverovähennykseen oikeuttavaa toimintaa.
  • Brexit vaikuttaa toimialasääntelyyn ja pätevyyksiin. EU ei automaattisesti tunnusta brexitin jälkeen isobritannialaisia kelpoisuus- tai muita normeja, sertifikaatteja tai tarkastustoimenpiteitä. Kannattaa selvittää etukäteen brexitin aiheuttamat muutosvaatimukset, mikäli toimit alalla, johon liittyy erityissääntelyä tai EU:n laajuisia pätevyys- tai kelpoisuusvaatimuksia.
  • Pidempien työmatkojen mahdollisesti vaatimat toimenpiteet on hyvä selvittää ennen matkaa.
  • Liikekumppaneiden kanssa solmitut kauppasopimukset on syytä käydä tarkasti läpi, jotta esimerkiksi ennalta varautumalla vältettävissä olevat toimitusviivästykset eivät johda sanktioihin.

Olennaista brexitiin valmistautumisessa on riskien tunnistaminen, kartoittaminen sekä toimintasuunnitelman laatiminen. Riskejä on mahdollista hallita ja brexitin mahdollisia haittoja liiketoiminnalle minimoida.

Me Deloitten asiantuntijat Suomessa ja Britanniassa olemme mielellämme avuksi, kun mietitte juuri teidän yrityksellenne sopivaa tapaa valmistautua brexitiin, halusittepa sitten aloittaa brexitin vaikutusten arvioinnin kokonaan alusta tai teettää vain ulkopuolisen katselmuksen jo olemassa olevalle suunnitelmallenne. Olettehan yhteydessä, niin kerromme lisää brexit-palveluistamme!

Kati Heino

Kati Heino
kati.heino@deloitte.fi
+358 (0)50 441 1290

Johanna Oksa

Johanna Oksa
johanna.oksa@deloitte.fi
+358 (0)50 4801 886

Brexit ei koske ainoastaan isoja monikansallisia yrityksiä vaan aivan kaikkia, jotka harjoittavat liiketoimintaa Isossa-Britanniassa toimivien yritysten tai kuluttajien kanssa.

Oliko tieto hyödyllistä?