Artikkeli

Verottaja, tule rohkeasti lähemmäs yrityksiä!

Blogi: Outi Ukkola & Vesa Silfver / Deloitte

14.1.2016 – Ohjaammeko jatkossa Suomen veroviranomaisten tukea ja yhteiskunnan varoja virheiden mahdollisimman aikaiseen tunnistamiseen vai luotetuiksi todettujen toimijoiden verotarkastuksiin?

OECD:n tuoreessa raportissa todettiin, että julkinen sääntely ei Euroopassa pysy teknologiakehityksen, globalisaation ja muiden muutostrendien perässä, koska sääntely on hajautunutta ja yrityksiä ei oteta ajoissa mukaan lainsäädäntötyöhön. Raportti esitteli uudenlaisen riskipohjaisen lähestymistavan, jossa sääntely ja toimeenpanoresurssit pyritään kohdentamaan korkean riskin kohteisiin.

Näemme, että tähän tarjoaa apua oppiva analytiikka, joka auttaa kohdentamaan resurssit ”älykkäämmin” ja jopa ennaltaehkäisemään laiminlyöntejä. Analytiikan avulla yrityksen profiilia, asiointihistoriaa sekä vastaavia tietoja verrokkiorganisaatioista käytetään ennustamaan sitä, onko yritys vaarassa laiminlyödä verovelvoitteitaan. Valittujen otteiden pohjalta viranomaisten tarvitsee kiinnittää huomionsa vain niihin yrityksiin ja tilanteisiin, joissa esiintyy tiedon perusteella jotain epäilyttävää. Jos enemmistö näistäkin osoittautuu vääriksi, järjestelmä oppii tapauksista ja tuottaa jatkossa yhä tarkempaa tietoa.

Tällaisessa järjestelmässä verovelvoitteensa huolellisesti hoitavat yritykset pääsevät kevyemmällä raportoinnilla ja valvonnalla, koska analytiikka auttaa verottajaa luottamaan yrityksiin entistä enemmän. Toisaalta luotettuihin yrityksiin kohdistettaisiin satunnaistarkastuksia, jotta oppiva analytiikka kykenisi huomaamaan uusia potentiaalisia laiminlyöntejä, jotka johtuvat esimerkiksi sääntelyn muutoksista.

Asioiden parissa tehdään Suomessa jo paljon. Meillä on mm. aloitettu joidenkin yritysten kanssa läheinen veroyhteistyö, joka tähtää siihen, että voitaisiin rakentaa yhtä luja luottamus kuin edelläkävijämaissa kuten Hollanti ja Iso-Britannia. Lisäksi analytiikkaa on jo alettu hyödyntää ja riskiluokituksia on tehty pitkään. Näistä hankkeista voisi kertoa enemmänkin myös yrityksille. Yhteistyö todennäköisesti auttaisi parantamaan niitä alueita, joissa voi olla yrityskohtaisesti kehitettävää tai lähemmin keskusteltavaa.

Edelläkävijämaissa verokysymyksiä ratkaistaan yhteisin tulkinnoin ja yksittäiset virkamiehet saavat antaa ennakkoratkaisuja yritysten arkea tukemaan. Hienointa olisi, jos verohallinto meilläkin kertoisi ennakkoon mihin toimenpiteisiin he erityisesti keskittyvät ja kehittäisivät toimintaa yhä avoimemmin yhdessä yritysten kanssa tuoden ohjausta ja läpinäkyvyyttä lakien tulkintaan.

Kansainvälisesti verkottunut toimintakenttä paljastaa armotta kunkin maan vahvuudet ja kehitysmahdollisuudet yritysverotuksessa. Globaalit yritykset pitävät Suomen verohallintoa tällä hetkellä ennakoimattomana ja lakejamme vaikeasti tulkittavina. Käytännössä vastausten saaminen verokysymyksistä on muodollista ja kankeaa. Korkeimman oikeuden entisen presidentin Pauliine Koskelon viikonloppuna Helsingin Sanomissa esittämät käräjäoikeuksia koskevat huomiot soveltuvat sellaisenaan myös hallinto-oikeudellisiin prosesseihin. Läpinäkyvyys ja yhteispeli toisivat meille yhteiskuntana ennakoitavuutta, säästäisivät resursseja ja lisäisivät kilpailukykyämme. Valvonta ja kontrollijärjestelmät ovat pian historiaa. Uskomme Deloittella, että Suomi menestyy kansainvälisessä verokilpailussa vain lisääntyvän läpinäkyvyyden ja ohjauksen avulla.

Oliko tieto hyödyllistä?