Uutiset

Vuoden 2020 tärkeimmät aiheet välillisessä verotuksessa 

Nyt on hyvä hetki tarkastella välillisen verotuksen alueella vuoden 2020 aikana tapahtuneita muutoksia ja toteutuneita vaikutuksia yrityksen toimintaan. Useat kalenterivuoden ja tilikauden vaihtumiseen liittyvät toimet edellyttävät reagoimista myös välillisen verotuksen osalta.

15.12.2020

Rajat ylittävä tavarakauppa EU-alueella

Kuluneen vuoden aikana suurimmat muutokset välillisen verotuksen alueella ovat koskeneet rajat ylittävää tavarakauppaa EU-alueella. EU-tason ns. Quick Fix -paketin voimaantulosta on kohta kulunut vuosi, ja sääntelyn soveltamisesta on jo melko laajaa käytännön kokemusta eri jäsenvaltioista. Nyt on hyvä hetki arvioida oman yrityksen osalta sitä, miten muutostarpeet on toteutettu, ja onko jokin uuden sääntelyn edellyttämä muutos vielä kesken. Kokemuksemme perusteella erityisesti joidenkin jäsenvaltioiden osalta tiukentuneet vaatimukset tavaroiden kuljetukseen liittyvästä dokumentoinnista ja varastointimenettelyistä ovat aiheuttaneet käytännön haasteita. Olemme kuitenkin vuoden 2020 aikana löytäneet näihin myös hyviä käytännönläheisiä ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme kanssa. Toimivien ratkaisujen löytäminen edellyttää oman liiketoiminnan ja toimintaa ohjaavien ja tukevien järjestelmien hyvää ymmärrystä ja siten useiden eri organisaatioiden yhteistyötä optimaalisen ratkaisun löytämisessä.

EU-tason ohjeistus maahantuonnin tullausarvon määrittelystä

Toinen kansainväliseen tavarakauppaan merkittävästi vaikuttanut muutos on uusi EU-tason ohjeistus maahantuonnin tullausarvon määrittelystä. Tässä yhteydessä poistettiin komission ohjeistuksesta ns. ”domestic sale” -konsepti, jonka perusteella kahden EU-alueelle sijoittautuneen yhtiön välistä kauppaa ei tulisi ottaa huomioon määriteltäessä tullausarvoa kauppahinnan perusteella. Tällä muutoksella voi olla merkittävä vaikutus yrityksille, joilla on toimitusketjussaan konsernin sisäisiä EU-myyntejä ennen maahantuodun tavaran myyntiä asiakkaalle. Tältä osin olemme loppuvuodesta käyneet mielenkiintoisia keskusteluja eurooppalaisten kollegoidemme ja Suomen Tullin kanssa maahantuonnin arvon määrittelyn perusteista. Oikeaa tullausarvoa määriteltäessä merkityksellisiä seikkoja voi liittyä sekä itse kauppatapahtumaan osana konserninsisäistä transaktioketjua, että konserninsisäisten prosessien ja ERP-järjestelmän tuottamiin dokumentteihin ja toimitusketjun proseduuriin. Tullausarvon määrittämiseen on syytä kiinnittää huomiota, koska tullit jäävät lopullisesti maahantuojan kuluksi ja ne on otettava huomioon mm. hinnoittelussa loppuasiakkaalle.

Brexit ja sen aiheuttamat muutoksen kaupankäyntiin

Kansainvälisen kaupan puolella  nopeasti lähestyvä Brexit aiheuttaa muutoksia UK:n kanssa käytävään kauppaan ja tapahtumien raportointiin arvonlisävero- ja Intrastat-ilmoituksilla. Tässä yhteydessä tulee huomioida myös Pohjois-Irlannin erityisasema alueen jäädessä edelleen osaksi EU:n sisämarkkinoita. Ison-Britannian verohallinto on vasta viime aikoina antanut käytännönläheisempää ja tarkempaa ohjeistusta asiaan liittyen, joten mahdolliset järjestelmäpäivitykset ja muutokset raportoinnissa tulee toteuttaa hyvin nopealla aikataululla. Olemme uutisoineet Brexitin vaikutuksista laajemmin täällä.

Siirtohintaoikaisut

Kansainvälistä kauppaa käyvillä yrityksillä loppuvuodesta keskusteluun nousee myös usein aiheita, jotka voivat olla merkittäviä tullien ja arvonlisäverotuksenkin näkökulmasta. Yksi merkittävä osa-alue ovat siirtohintaoikaisut, joita tämän vuoden päätteeksi tulee kenties tehtäväksi tavanomaista enemmän koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen takia. Siirtohintaoikaisuissa kyse voi hyvinkin olla aiemmin tehtyjen arvonlisäverollisten myyntien oikaisuista, jolloin myös itse oikaisun osalta on kriittistä ratkaista oikea arvonlisäverokäsittely. Siirtohintaoikaisujen myötä myös yrityksen aiemmin raportoimia arvonlisäveroja ja tulleja voidaan joutua korjaamaan. Siirtohintaoikaisuprosessi on syytä rakentaa siten, että muut verolajit ja niiden asettamat reunaehdot sekä raportointivelvoitteet voidaan kaikki hoitaa samassa prosessissa; jälleen kerran, kyseessä on yhtiön sisäistä yhteistyötä edellyttävä prosessi.  

Verkkokauppa ja maakohtaisten kaukomyyntirajojen poistuminen

Verkkokaupan puolella oli odotettavissa alkuvuodesta 2021 uuden EU-tason sääntelyn myötä merkittäviä muutoksia myyntien arvonlisäverokäsittelyyn sekä suurille että pienille toimijoille, kun B2C-myyntien osalta sovelletut maakohtaiset kaukomyyntirajat olivat poistumassa. Muutoksen myötä yksittäisetkin kuluttajamyynnit olivat johtamassa verovelvoitteisiin kuluttajan maassa, mutta hallinnollista taakkaa oltiin kuitenkin keventämässä mahdollistamalla raportointi yksinkertaistetulla ilmoitusmenettelyllä. Muutoksen voimaantuloa oli jo aiemmin lykätty heinäkuulle 2021 ja nyt koronan aiheuttaman kriisin johdosta lykkäystä vaaditaan muutaman jäsenvaltion toimesta edelleen, mutta vaikuttaa siltä, että muutos on tulossa voimaan suunnitellusti heinäkuussa 2021. Suomessa asiaa koskeva hallituksen esitys on tällä hetkellä valmistelussa, eikä ole syytä olettaa, että Suomen arvonlisäverolakiin tehtävät muutokset lykkääntyisivät suunnitellusta aikataulusta. Uudet säännöt tuovat muutoksia useiden verkkokauppaa käyvien yritysten arkeen ja valmistelut sen osalta on syytä aloittaa hyvissä ajoin heti vuodenvaihteen jälkeen.

Verohallinnon uudet ja päivitetyt ohjeet

Kotimaisessa verotuskäytännössä on mm. annettu Verohallinnon toimesta päivitetty ohje oman käytön ja alivastikkeellisten luovutusten arvonlisäverotuksesta. Lisäksi odotettu uudistus oli Verohallinnon arvonlisäveron vähennysoikeutta koskevan ohjeen päivitys, joka julkaistiin loppuvuodesta 2020. Tässä suhteessa suuremmat muutokset jäivät kuitenkin melko kapea-alaisiksi ja koskivat lähinnä kiinteistö- ja transaktiokulujen vähennysoikeuden tarkistuksia. Mikäli yrityksellä kuitenkin on tämänkaltaisia kuluja, tarkennukset on syytä huomioida, sillä näillä voi olla merkittävä vaikutus vähennysoikeuteen.

ALV-raportoinnin tulevaisuus

Tulevaisuuden arvonlisäverotukseen liittyen kuluneen vuoden aikana on keskusteltu erityisesti alv-raportoinnin kehittämisestä kotimaisen arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön uudistamisen sekä lasku- ja kuittikohtaiseen raportointiin siirtymisen näkökulmasta. Tämän vuoden osalta keskustelut raportoinnin muutoksista päättyivät siihen, että uuden alv-ilmoituksen käyttöönottoa lykättiin alkuperäisestä aikataulusta, jonka perusteella uusi ilmoitus olisi otettu käyttöön jo vuonna 2022. Uutta aikataulua käyttöönotolle ei ole vielä päätetty. Siirtymisestä lasku- ja kuittikohtaiseen raportointiin on puolestaan laadittu selvitys, joka on tällä hetkellä valtiovarainministeriön käsiteltävänä. Päätöstä asiassa etenemiseksi ei ole vielä tehty.

Vaikka molemmat raportointia koskevat muutokset ovat vasta luonnostelmia eikä niiden mahdollisen voimaantulon tarkempi aikataulu ole vielä tiedossa, tämänkaltaiset ehdotukset vastaavat maailmanlaajuista kehitystä kohti välillisten verojen reaaliaikaista ja entistä tarkempaa raportointia, jota olemme nähneet vaadittavan jo useissa maissa. Varmaa on, että tulevaisuudessa yritysten tulee arvonlisäverotuksen osalta siirtyä yhä automatisoidumpaan raportointiin, manuaalisen tiedon keräämisen ja prosessoinnin vähentyessä merkittävästi. Huolimatta siitä, että muutoksia ei ole näkyvissä aivan lähivuosina, tämänkaltaiset hankkeet on hyvä pitää mielessä erityisesti suurempia järjestelmäuudistuksia suunniteltaessa. Tämän vuoden aikana olemmekin käyneet erityisen paljon keskusteluja koskien taloushallinnon järjestelmien tulevia päivityksiä ja veron roolia näissä projekteissa. Kunhan vuodenvaihteen akuutit kiireet helpottavat, on kenties sopiva aika varata aika keskusteluille näistä asioista: mikä on yrityksenne välillisen verotuksen pidemmän aikavälin visio ja mikä on suunnitelma sen toteuttamiseksi?

Oliko tieto hyödyllistä?