Lehdistötiedotteet

Yritysjohdon palkitsemisen vastuullisuustavoitteisiin tarvitaan kunnianhimoa  

ESG-mittareiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina ylimmän johdon palkitsemisessa. Niille annettu painoarvo on kuitenkin todellisuudessa edelleen matala kaikissa Pohjoismaissa. Monilta yrityksiltä mittarit puuttuvat vielä kokonaan, eikä Suomi ole vielä kehityksessä johtavien Pohjoismaiden tasolla. Myös ESG-tavoitteista raportoitu tieto on osittain vajavaista. Palkitsemisen vastuullisuustavoitteisiin tähtääminen kaipaa kunnianhimoa ja tuntuvampaa panosta, jotta se on aidosti vaikuttavaa ja ohjaa yritysten toimintaa.

11.10.2022

Pohjoismaiden välillä isoja eroja ESG-tavoitteissa  

Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät ESG-tavoitteet ja mittarit ovat tulleet vahvasti osaksi myös suomalaisten yritysten johdon palkitsemista, selviää Deloitten pohjoismaisesta ylimmän johdon palkitsemistutkimuksesta. Jopa yli puolet (56 %) tarkastelluista suomalaisista yrityksistä ilmoitti vuoden 2021 palkitsemisraporteissaan aikovansa liittää ESG-tavoitteita johdon palkitsemiseen vuonna 2022, kun vuonna 2021 ESG-tavoitteita oli johdon palkitsemisessa 38 %:lla yrityksistä. Lisäksi yli kolmannes (35 %) yrityksistä ilmoitti liittävänsä tilikaudella 2022 palkitsemiseen nimenomaan ilmastoon liittyviä tavoitteita – nousua viime vuodesta oli 14 %. 

”Pohjoismaisessa vertailussa edelläkävijöiksi osoittautuivat norjalaiset yhtiöt, joista lähes puolella (48 %) oli erillisiä ilmastoon liittyviä ESG-tavoitteita johdon palkitsemisessa jo vuoden 2021 osalta. Myös Tanska oli hieman Suomea edellä. Sen sijaan Ruotsissa ESG-tavoitteita näkyi palkitsemisessa vielä tuntuvasti harvemmin”, toteaa Deloitten palkitsemispalveluiden asiantuntija Emma Häll.  
 

Suomalaisten yhtiöiden raportointi suppeaa  

Toimitusjohtajien palkitsemisessa korostuivat vuonna 2021 niin sanotut muuttuvat palkanosat eli bonuspalkitseminen ja osakeperusteiset kannustinjärjestelmät, joita käytettiin eniten Suomessa ja Tanskassa. Toimitusjohtajien peruspalkat pysyivät jokseenkin ennallaan, mutta muuttuvien palkanosien vaikutuksesta toimitusjohtajien kokonaispalkkojen mediaani nousi kaikissa maissa pahimpien pandemiavuosien jälkeen.  

”Tarkastelluista 34 suomalaisesta suuresta pörssiyhtiöstä vain seitsemällä raportoinnin katsottiin olevan pohjoismaisessa vertailussa korkealla tasolla, kymmenellä yhtiöllä raportointi oli keskitasoista ja 17 yhtiön raportointi oli minimitasolla tai puutteellista. Maakohtaisia eroavuuksia on nähtävissä muun muassa raportoinnin laajuudessa. Suomessa eriteltyä palkitsemistietoa raportoidaan vain toimitusjohtajan osalta, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa raporteissa eritellään henkilötasolla vähintään myös talousjohtajan palkitseminen”, toteaa Häll.   

 

Tarinallisuus korostuu raportoinnissa yksittäisten faktojen sijaan  

Sijoittajien ja sijoittajien neuvonantajien arvioiden perusteella voidaan päätellä, että raportoinnin laatuun kiinnittyvä huomio ei ole vähenemässä – päinvastoin. ”Suhtautuminen raportoinnin laatuun on tiukentunut palkitsemisraportointivelvoitteen tultua voimaan vuonna 2020. Kriittisyys saattaa entisestään lisääntyä siirryttäessä kohti vakiintuneempaa raportointikäytäntöä. Vakiintuneeseen käytäntöön on tosin vielä matkaa”, toteaa Deloitten globaaleista työnantajapalveluista Suomessa vastaava osakas Veera Campbell.   

Suuret suomalaiset yhtiöt toimivat globaalilla markkinalla ja kilpailevat sijoittajista muiden kansainvälisten yhtiöiden kanssa. ”Kansainvälisemmän vertailun helpottamiseksi palkitsemisraportoinnissa tulisi kiinnittää huomiota myös raportoidun tiedon ja valittujen raportointimallien selittämiseen. Palkkioiden muodostumisen on hyvä käydä ilmi suoraan palkitsemisraportista. Yhtiöiden on entistä tärkeämpää taustoittaa, miten ilmoitetut luvut linkittyvät toisiinsa, yhtiön suoriutumiseen ja tulevaisuuden näkymiin sekä esimerkiksi muun henkilöstön palkitsemisen kehitykseen”, Campbell kiteyttää.  

Tutkimuksesta:

Deloitte on tutkinut pohjoismaisten yhtiöiden palkitsemista ja palkitsemisraportointia laajassa kevään ja kesän 2022 aikana toteutetussa vertailututkimuksessa. Tutkimus koskee suurimpien (Large-Cap) pohjoismaisten yhtiöiden ylimmän johdon palkitsemista ja perustuu yhtiöiden julkistamaan tietoon, muun muassa kevään 2022 yhtiökokouksissa käsiteltyihin palkitsemisraportteihin, joiden perusteella tutkimuksessa verrattiin palkitsemisraportointikäytäntöjä pohjoismaisissa yhtiöissä. Suomalaisista yhtiöistä tutkimuksessa on tarkasteltu Helsingin pörssin päälistan 34:ää suurinta yhtiötä. Tutkimuksessa on lisäksi huomioitu suurimmat yhtiöt, joita Tanskan osalta on 45, Norjasta 23 ja Ruotsista 103. 

Oliko tieto hyödyllistä?