Suomalaiset omilla luvuillaan koronasovelluksen vertailussa

Lehdistötiedotteet

Tutkimus: Suomalaiset omilla luvuillaan koronasovelluksen vertailussa

Suomessa kansalaiset suhtautuvat selvästi muita Pohjoismaita myönteisemmin koronavirukselle altistumisesta kertovaan sovellukseen, jonka tavoitteena on tehostaa tartuntaketjujen katkaisuja. Yli puolet (55 %) suomalaista kannattaa sovelluksen käyttöä ja vain reilu viidennes (23 %) vastustaa sitä. Muissa Pohjoismaissa kansalaiset ja lainsäätäjät ovat olleet huolestuneempia sovelluksen tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi Ruotsissa vastustus (35 %) koronasovellusta kohtaan on suurempaa kuin sen kannatus (34 %).

19.11.2020

Koronasovellus herättää huolta yksityisyydensuojasta

Koronapandemian aikana useat maat ovat ottaneet käyttöönsä erilaisia sovelluksia koronan leviämisen ehkäisemiseksi. Pohjoismaisista kuluttajista 41 % kannattaa viranomaisten harjoittamaa sijaintitietojen seurantaa. Koronasovellusten mahdolliset tietoturvariskit huolestuttavat kuitenkin kansalaisia ja muita tahoja. Esimerkiksi Norjassa koronasovelluksen käyttö keskeytettiin, sillä se puuttui tietosuojavaltuutetun mukaan liikaa käyttäjien yksityisyyteen. Suomessa koronavirukselle altistumisesta kertova sovellus ei kerää tai tallenna käyttäjien sijaintia.

”Koronasovelluksen suunnittelussa on ilmeisen hyvin huomioitu yksityisyydensuojaan ja tietoturvaan liittyvät riskit. Suomessa viranomaiset ovat viestineet aiheesta avoimesti ja siten onnistuneet vakuuttamaan kansalaiset sovelluksen tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta. Kyseessä on mainio esimerkki siitä, miksi tietoturva- ja tietosuojariskien hallintaan kannattaa panostaa jo uusien teknologioiden käyttöönottoa suunniteltaessa”, toteaa Deloitten tietosuojapalveluista vastaava Hannu Kasanen.

Norjassa koronasovellusta kannattaa 41 % ja Tanskassa 39 % kansalaisista.

Yli puolet kieltää sovelluksilta seurantadatan käytön

Erilaiset tietovuodot ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ovat yleisesti nostaneet kuluttajien tietoisuutta henkilötietojen arvosta ja niihin liittyvistä riskeistä. Deloitten vuosittaisen kuluttajien mobiilikäyttäytymistä selvittävän tutkimuksen mukaan 65 % pohjoismaisista kuluttajista kieltää aktiivisesti eri sovellusten seurantadatan käytön. Kaksi kolmasosaa (66 %) pohjoismaisista kuluttajista on myös huolissaan yritysten käyttöön antamistaan henkilötiedoista.

Lähes puolet pohjoismaisista kuluttajista (47 %) kannattaa myös lämpökameroiden käyttämistä kuumeilevien henkilöiden paljastamisessa. Yleinen mielipide kuitenkin on, ettei viranomaisten tule pystyä seuraamaan kansalaisten terveyteen liittyvää dataa.

”Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa kertyy valtavat määrät monista eri lähteistä. Maailmalla terveydenhuollon organisaatioista on tullut houkuttelevia kohteita kyberrikollisille, ja Suomessakin on viime aikoina seurattu järkyttyneenä tietomurtoihin liittyvää keskustelua. Terveydenhuollon kyberturvallisuus onkin yksi suurimmista digitalisaation tuomista huolenaiheista”, Kasanen pohtii.

Julkishallinnon digitalisaatio lisää riskienhallinnan ja lainsäädännön tarvetta

Julkishallinnon digitalisaatioon kohdistuu paljon odotuksia. Kansalaiset haluavat käyttää sähköisiä palveluja, joiden kautta heistä on samanaikaisesti saatavilla yhä enemmän erilaista dataa. Tätä dataa hyödyntämällä palveluja on myös mahdollista kehittää entistä toimivammiksi. Rajanveto yksityisen tiedon suojaamisen ja yhteisen hyvän välillä ei kuitenkaan ole helppoa.

”Yksilön tuottaman tiedon hyödyntämisessä on julkishallinnon palveluissa valtavasti potentiaalia. Sen avulla voidaan luoda kansalaisille entistä parempia ja räätälöidympiä palveluja. Teknologian tuomat mahdollisuudet tuovat kuitenkin mukanaan myös uusia uhkia. Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että heidän yksityisiä tietojaan käytetään oikein ja vain suunniteltuun tarkoitukseen”, Deloitten julkisen sektorin asiantuntijapalveluista vastaava Lauri Salmivalli sanoo.

Yksityisyyskysymysten lisäksi uusia julkishallinnon palveluja synnyttäessä oleellista on kansalaisten aktiivinen kuuntelu ja erilaisten tarpeiden huomioiminen.

”Käyttäjäkeskeinen suunnittelu helpottaa erilaisten digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoa julkisella sektorilla. Mahdollisuuksia on joka tapauksessa paljon. Esimerkiksi erilaiset sähköiset terveyspalvelut ovat ottaneet huiman loikan koronaepidemian aikana”, Salmivalli toteaa.

Lue lisää Global Digital Consumer Trends Survey 2020: The Nordic cut -tutkimuksesta

Deloitten Digital Consumer Trends -tutkimus on selvittänyt yli 36 000 kuluttajan mobiilikäyttäytymistä 23:ssä maassa. Pohjoismaissa tutkimukseen vastasi 5 000 kuluttajaa, Suomesta vastaajia oli 1 000.

Oliko tieto hyödyllistä?