Näkökulmia

Kuka heiluttaisi tahtipuikkoa kauluksettomalle työvoimalle?

Blogi: Sari Makkonen ja Mika Kärkkäinen

Työskentelemme jo parhaillaan, tai ainakin lähitulevaisuudessa, rinnakkain robottien ja koneiden kanssa. Puhumme Deloittella ”sinfonisesta yrityksestä”. Se kuvaa strategian, teknologian ja operatiivisen toiminnan yhteistyötä, joka johtaa ihmisten ja niin kutsutun kauluksettoman työvoiman harmoniseen toimintaan. Mutta kenestä olisi kapellimestariksi ohjaamaan muuttuvaa organisaatiota oikeaan suuntaan, kehittämään osaamisia sekä kiinnittämään huomiota tulkintoihin?

28.5.2018
Kapellimestarilla oltava sävelkorvaa

Kysymys on ajankohtainen, sillä Human Capital Trends 2018 -tutkimuksemme suomalaisista vastaajista 41 % ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan suunnitelmia siitä, miten henkilöstön robotiikka- tai tekoälyosaamista lisätään. Onneksi kapellimestariehdokkaita koneiden ja ihmisten yhteistyön vahvistamiselle löytyy organisaatioista useilta tahoilta. Mikään yksikkö tuskin voi yksin ottaa harteilleen koko orkesterin ohjaamista.

Paras lopputulos syntyy hyvällä sävelkorvalla koko organisaation yhteistyönä, jossa eri tahoilla on oma roolinsa koneiden ja ihmisten yhteistyön edistäjänä.

Miten esimerkiksi henkilöstöhallinto voisi ottaa avainroolin kauluksettomien työntekijöiden tuomisessa mukaan sinfoniaan? Jatkossa HR:n tärkein rooli on organisaation osaamisvaatimusten ja työnkuvien uudelleenarviointi sekä koulutustarpeiden tunnistaminen. Työvoiman monimuotoistuessa HR:n täytyy miettiä myös omat prosessinsa uusiksi. Tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi miten arvioidaan suoriutumista, kun robotti tekee osan työstä tai kuinka optimoidaan tiimejä, jotka muodostuvat ihmisistä ja koneista.


Sinfonia soi koko talon voimin

Onnistuakseen HR tarvitsee tuekseen ainakin IT-yksikköä, joka voi osallistaa organisaatiota robotiikan ja tekoälyn teknologiavalintoihin, käyttöönottoihin sekä ylläpitoon. Osaamista saattaa myös olla jo talousosastolla, josta robotiikan investoinnit usein aloitetaan. Toisaalta laki- ja riskienhallintapuolelta löytynee ymmärrystä siitä, miten rakentaa tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvät toimintaperiaatteet ja valvontamekanismit, jotka varmistavat, ettei kaulukseton työvoima sooloile orkesterissa.

Entä sitten liiketoimintajohto? Heillä on usein visio siitä, mihin suuntaan toimintaa kehitetään. Tavoiteltaessa esimerkiksi asiakaspalvelun laadun nousua on automatisointi merkittävä kilpailuedun lähde. Jotta tässä tavoitteessa voidaan onnistua, on johdon ensin tunnettava osaamisensa tällä hetkellä ja tunnistettava mitä tarvitaan, jos halutaan hyödyntää kauluksetonta työvoimaa asiakaspalvelutilanteissa. Liiketoiminta onkin avainroolissa mahdollisuuksien sekä muuttuvien osaamistarpeiden tunnistamisessa yhdessä HR:n kanssa.


Taiteellinen vapaus vie kohti harmoniaa

Oli kyseessä sitten mikä tahansa yksikkö, kauluksettoman työvoiman ja ihmisten yhteistyön onnistumisen avain on henkilöstön osaaminen.

Sekä Tech Trends että Human Capital Trends 2018 -tutkimuksissamme painotetaan, että tulevaisuuden työelämässä korostuvat etenkin sosiaaliset ja tekniset taidot sekä ongelmanratkaisukyvyt. Robotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen onkin mahdollisuus työntekijöille erikoistua inhimillisiin osaamisiin, kun taas koneet keskittyvät fyysisempiin, rutiininomaisiin tai prosessointikapasiteettia vaativiin tehtäviin. Toisaalta tekniset taidot ovat tärkeitä, jotta työntekijät voivat tunnistaa robotiikkaan ja tekoälyyn liittyviä uusia mahdollisuuksia tai uhkia.

Mistä sitten aloittaa, jos haluaa kuulla tai johtaa ihmisten ja kauluksettoman työvoiman yhteistä sinfoniaa? Ole valmis mukautumaan ja kehittämään ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä joustavasti koko organisaation voimin. Useinhan myös orkesteri saattaa muuttaa tulkintojaan matkan varrella – ota siis rohkeasti taiteellisia vapauksia matkalla kohti oman organisaatiosi täydellistä sinfoniaa!

Oliko tieto hyödyllistä?