Pohjoismaiset yritykset investoivat ja luottavat generatiiviseen tekoälyyn – haasteita skaalaamisessa

11.11.2024

Deloitte julkaisee kansainvälisestä State of Generative AI in the Enterprise -tutkimuksesta ensimmäistä kertaa myös Pohjoismaita koskevan koosteen. Pohjoismaisen raportin tulokset tuovat esiin generatiivisen tekoälyn (GenAI) käytön ja investointien nykytilan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Pohjoismaissa tutkimukseen osallistui 170 yritysjohdon edustajaa, joiden yritysten liikevaihto on yli 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Suomesta vastaajia oli 20, mikä vastaa noin 12 prosenttia suomalaisista tämän koko luokan yrityksistä*. 

Tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa generatiivisen tekoälyn ratkaisuista haetaan erityisesti tehokkuutta, innovaatioita ja asiakassuhteiden parantamista. Noin puolet tutkimukseen vastanneista raportoi kuitenkin saavuttaneensa odottamattomia muita hyötyjä, joka osoittaa GenAI:n laajan sovellettavuuden ja hyödyntämismahdollisuudet. 
 

Pohjoismaissa luottamus generatiiviseen tekoälyyn korkeaa

Pohjoismaisissa yrityksissä tekoälyyn luotetaan selvästi enemmän kuin kansainvälisesti keskimäärin. Puolet (53 %) pohjoismaisista vastaajista arvioi luottamuksensa olevan korkeaa tai erittäin korkeaa, kun vastaava luku globaalisti on vain 35 %. Suomalaisten vastaajien keskuudessa luottamus on erityisen vahvaa, sillä 12 vastaajaa kahdestakymmenestä (60 %) kertoo luottavansa GenAI-teknologiaan, mikä ylittää Pohjoismaiden keskiarvon. Ainoastaan Tanska raportoi korkeammasta luottamuksesta kuin Suomi.

”Vaikka kyselyn suomalainen aineisto on rajallinen, suuntaviivat ovat silti mielenkiintoisia”, kommentoi Jouni Viljanen, Deloitten generatiivisen tekoälyn palveluiden johtaja Suomessa. ”Näemme Suomessa selkeää kiinnostusta generatiivista tekoälyä kohtaan. Organisaatiot lisäävät enenevissä määrin investointejaan GenAI:iin, jonka avulla ne pyrkivät uudistamaan liiketoimintaa ja ydinprosesseja. Resursseja panostetaan erityisesti työntekijöiden kouluttamiseen ja GenAI-pilotteihin. Keskeisiä haasteita ovat edelleen epävarmuus ja kysymykset tekoälyn luotettavuudesta, datan laadusta sekä sen turvallisuudesta”, Viljanen jatkaa.

Luotettava tekoäly on keskeinen osa vastuullista ja tehokasta tekoälyratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Kun puhutaan luotettavasta tekoälystä, viitataan vahvaan riskienhallintaan ja hallintotapaan, jotka ovat linjassa EU:n tekoälyasetuksen ja muiden relevanttien säädöksien ja standardien kanssa. Luotettavuus syntyy muun muassa siitä, että käytettävä data on hyvälaatuista ja tarkoitukseen soveltuvaa, sitä hyödynnetään eettisesti oikein sekä sille on olemassa niin kutsutut kontrollitoimenpiteet, jotka minimoivat tekoälymallien ja käytön riskit.  
 

Haasteita generatiivisen tekoälyn skaalaamisessa – GenAI-työkalujen saatavuus rajallista 

Korkeasta luottamuksesta huolimatta vain alle viidesosa pohjoismaisista vastaajista raportoi mahdollistaneensa työntekijöilleen pääsyn organisaatioiden hyväksymiin, luvallisiin GenAI-työkaluihin. Sen sijaan suomalaisista vastaajista puolet sanoo edustamansa yrityksensä antaneen tekoälytyökaluja vähintään 20 prosentille työntekijöistään. ”Rajoitettu pääsy työkaluihin ja sovelluksiin voi pahimmillaan estää GenAI-hyötyjen täysimääräisen realisoitumisen Pohjoismaissa”, Viljanen pohtii ja jatkaa: ”Suomessa tilanne kuitenkin näyttää paremmalta, sillä tutkimukseen osallistuneet suomalaisyritykset ovat muita Pohjoismaita edellä tässä asiassa. Tämä voi edesauttaa teknologian tehokkaampaa omaksumista, hyödyntämistä ja tuotantoon siirtämistä.”

Vaikka tutkimukseen osallistuneet suomalaisyritykset ovat alkaneet tarjota GenAI-ratkaisuja työntekijöilleen enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, laajamittainen tuotantokäyttö on edelleen monille haaste. Pohjoismaissa GenAI on pääasiassa kokeiluvaiheessa. Sen skaalautumista hidastavat erityisesti puutteet riskienhallinnassa ja   hallintamalleissa, käytettävän datan laatu sekä vielä toistaiseksi lisäarvoa tuottavien käyttötapauksien rajallisuus. Korkeasta luottamuksesta huolimatta vain 35 % suomalaisista vastaajista ilmoittaa siirtäneensä laajemmin GenAI-ratkaisuja kokeilusta tuotantoon, mikä vastaa Pohjoismaiden keskiarvoa, mutta jää selvästi globaalista tasosta (53 %). Tanska erottuu joukosta, sillä lähes puolet tanskalaisista vastaajista on onnistunut siirtämään GenAI-ratkaisujaan tuotantoon.
 

Riskienhallintaan ja henkilöstön koulutukseen panostettava

Generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyvien taitojen ja riskienhallinnan kehittämisessä on Pohjoismaissa vielä paljon tehtävää. Kyselyyn vastanneet pohjoismaiset yritykset ovat toteuttaneet vähemmän toimenpiteitä GenAI:n liittyvien riskien hallitsemiseksi verrattuna globaaliin keskiarvoon. Vain viidesosa (25 %) pohjoismaisista yrityksistä raportoi kouluttaneensa työntekijöitään GenAI:n liittyviin riskeihin ja niiden hallintaan, kun globaalisti luku on 37 %. 

”Pohjoismaisten yritysten korkea luottamus generatiiviseen tekoälyyn tarjoaa hyvän perustan teknologian omaksumiselle, mutta se voi myös luoda väärän turvallisuuden tunteen”, Viljanen huomauttaa. ”Tekoälyn käyttämän datan laadun parantaminen ja elinkaaren hallinta ovat keskeisiä tekijöitä GenAI:n menestyksekkäässä käyttöönotossa. Skaalaamiseen ja liiketoimintahyötyjen saavuttamiseen liittyvien haasteiden voittamiseksi on tärkeää mitata GenAI-hankkeiden arvoa entistä tarkemmin. Näin voidaan varmistaa tarvittavat investoinnit ja mahdollistaa tehokas laajamittainen käyttöönotto”, Viljanen päättää.

____
Tutkimuksesta:
Deloitte selvitti touko–kesäkuussa 2024 yli 2000 globaalilta johtajalta (johtajataso tai ylempi) heidän näkemyksistään generatiivisesta tekoälystä. Osallistujilta vaadittiin vähintään yksi toimiva tekoälyratkaisu ja pilotti generatiiviselle tekoälylle. Kyselyyn vastasi 170 pohjoismaista liiketoimintajohtajaa Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista, joista useimmat edustavat organisaatioita, joiden vuositulot ylittävät 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kaikilla vastaajilla on merkittävä rooli organisaationsa tekoäly- ja datatieteen strategiapäätöksissä.

*https://www.talouselama.fi/te500