Kansainvälisessä tavarakaupassa toimitusketjujen toimivuus on avainasemassa

21.12.2021

Alv-saamiset voivat sitoa suuren määrän varoja

Erityisesti valmistustoimintaa harjoittavien yritysten ostoihin sisältyy tyypillisesti merkittävä määrä arvonlisäveroa. Jos yrityksen myynneistä valtaosa suuntautuu ulkomaille, toiminnan yhteydessä syntyy jatkuvasti ns. alv-saamista ostoista vähennettävän arvonlisäveron ylittäessä myynneistä tilitettävän arvonlisäveron määrän. Tällaisissa tilanteissa ostoihin sisältyneen veron saaminen palautuksena verohallinnolta voi olla pitkä prosessi. Erityisesti EU:n ulkopuolella on myös mahdollista, että ostojen arvonlisäveroa ei ole mahdollista saada paikallisilta veroviranomaisilta lainkaan palautuksena, vaan tämä tulee ensisijaisesti vähentää myynnistä ko. maassa tilitettävistä arvonlisäveroista. Myös EU:ssa on valtioita, joissa ostoihin sisältyneen arvonlisäveron palautusprosessi on huomattavasti pidempi kuin mihin Suomessa on totuttu.

Täysin verollista toimintaa harjoittavien yritysten tapauksessa toimitusketju voi usein olla tehoton esimerkiksi kassavirtavaikutusten takia. Edellä kuvatun kaltaiset alv-saamiset voivat sitoa suuren määrän yrityksen varoja. Arvonlisäveroihin sitoutuvan pääoman ongelmaa voidaan pyrkiä pienentämään kattavalla toimitusketjusuunnittelulla.

Joissakin tilanteissa arvonlisävero voi kuitenkin muodostua yrityksille myös lopulliseksi kustannukseksi. Esimerkiksi EU:n ulkopuolella ei usein tunneta lainkaan ulkomaalaispalautuksia, jolloin paikallisen oston yhteydessä maksettu ulkomainen arvonlisävero jää aina kuluksi. Vaikka oston arvonlisävero olisikin palautuskelpoista, ulkomaille syntyvien verovelvoitteiden hoitamisessa on vähintään hallinnollisia kustannuksia. Hyvällä etukäteissuunnittelulla on mahdollista minimoida tällaiset tilanteet.

Toisin kuin arvonlisävero, maahantuonnin yhteydessä maksettavat tullit jäävät yritykselle poikkeuksetta lopulliseksi kustannukseksi. Tullimaksujen ja muiden tullivelvoitteiden huolellisen selvittämisen on oltava kiinteä osa toimitusketjun etukäteissuunnittelua. Tullien hallinnointiin on syytä käyttää harkintaa ja hyödyntää mahdollisia yksinkertaistuksia, kuten tullivarastoja ja erilaisia tullittomuusjärjestelyjä sekä kiinnittää huomiota alkuperämaasääntöjen oikeanlaiseen soveltamiseen. Lisäksi on suositeltavaa tarkastella säännöllisin väliajoin, että tullia maksetaan oikealla tasolla ja oikeisiin tariffikoodeihin perustuen.
 

Kuljetusjärjestelyillä ja toimitusehdolla voi olla merkittävä vaikutus sovellettavaan arvonlisäverokäsittelyyn

Optimaalisesti toimivassa toimitusketjussa tavaran rajat ylittävä myynti pyritään pääsääntöisesti suorittamaan arvonlisäverottomana. Tällaiseen arvonlisäverottomaan myyntiin liittyy useita edellytyksiä, jotka ovat EU:n sisäkaupassa hieman erilaisia kuin myytäessä tullirajan yli.

Vientimyynneissä eli myytäessä tullirajan yli, on tärkeää määritellä, kuka toimitusketjun osapuolista on viejä. Lisäksi on olennaista määritellä viennin jälkeisten myyntien käsittely. Tässä suunnittelussa halutaan lähtökohtaisesti välttää ulkomaisia vero- tai tullivelvoitteita ja toisaalta myös hyödyntää off shore -kaupankäynnin mahdollisuudet.

Kansainvälisessä kaupassa myynti- ja ostoketjuihin osallistuu tyypillisesti useampia toimijoita. Mitä pidempiä toimitusketjut ovat, sitä enemmän niihin sisältyy myös arvonlisäverotuksen ja tullien kannalta huomioon otettavia seikkoja. Tyypillisesti EU:n sisällä pidemmissä transaktioketjuissa ainoastaan yksi myynneistä voi olla rajat ylittävä yhteisömyynti. Ketjun muut myynnit tulee katsoa paikallisiksi myynneiksi joko tavaroiden lähtö- tai saapumismaassa, ellei ketjussa suoriteta useampia kuljetuksia. Joissakin tilanteissa voi olla mahdollista soveltaa niin sanottuja kolmikantakaupan säännöksiä. Kaksi peräkkäistä myyntiä on mahdollista käsitellä verottomina myynteinä, vaikka tavarat kuljetettaisiin suoraan ensimmäiseltä osapuolelle viimeiselle. Tällöin tulee kuitenkin varmistua siitä, että kolmikantakaupan melko tiukat edellytykset täyttyvät.

Mahdollisuus käsitellä ainoastaan yksi myyntiketjun myynti rajat ylittävänä yhteisömyyntinä edellyttää pidempien myynti- ja toimitusketjujen osalta selkeää rakennetta kaupan osapuolten verovelvoitteiden kartoittamiseksi. Lisäksi yritysten tulee jälkikäteen pystyä osoittamaan myyntiin sovellettu järjestely erilaisin asiakirjoin. Huolimatta lainsäädännöllisistä uudistuksista, joiden tarkoituksena oli yhdenmukaistaa kuljetuksiin ja myyntitapahtumiin liittyvää sääntelyä EU:n sisällä, eri jäsenvaltioilla on käytännössä edelleen toisistaan poikkeavia näkemyksiä tältä osin. Tämä edellyttää erityistä asiantuntemusta EU-kaupan järjestelyiden osalta.

Kuljetus- ja toimitusehdot kokonaisuudessaan ja erityisesti Incoterms-ehdot ovat usein veroviranomaisten tulkinnan pohjana, kun määritellään esimerkiksi sitä missä maassa myynti on tapahtunut. EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen vaikuttaa myös se kuka kaupan osapuolista on järjestänyt kuljetuksen. Tiettyjä toimitusehtoja käytettäessä yritykselle voi esimerkiksi syntyä alv-velvoitteita tavaroiden saapumismaassa, mikä aiheuttaa yritykselle vähimmilläänkin hallinnollisia kustannuksia. Näiden lisäksi voi syntyä esimerkiksi velvoitteita tullimaksujen suorittamisesta. Tämä voi olla merkittävä ylimääräinen kustannuserä, ellei sitä ole huomioitu jo hinnoittelu- ja sopimusvaiheessa.
 

Miten tukea valitun liiketoimintamallin toteutumista myös verotuksen osalta?

Veroasiantuntijoiden aktiivinen osallistuminen toimitusketjujen suunnitteluun ja liiketoiminnan ohjeistamiseen päivittäisissä päätöksissä on tärkeää. Välilliseen verotukseen liittyviä päätöksiä tehdään kuitenkin useissa eri osissa organisaatiota, esimerkiksi myynti- ja ostotoiminnoissa, logistiikkaa järjestettäessä ja talousosastolla. On olennaista, että kaikilla päätöksiin osallistuvilla henkilöillä on sama ymmärrys yhtiön tai konsernin liiketoiminnan perusperiaatteista ja tähän toimintaan kohdistuvista verovelvoitteista.

Olemme Deloittella auttaneet useita asiakkaitamme dokumentoimaan nykyisen tai suunnitellun liiketoiminta- ja siirtohinnoittelumallin ja siihen liittyvät välillisen verotuksen ja tullin säännöt. Tätä dokumentaatiota on yrityksen erityistarpeiden mukaisesti mahdollista täydentää myös muilla liiketoimintaan kohdistuvilla ohjeilla tai säännöillä. Dokumentaatio voi toimia veroyksikön käsikirjana sovitun mallin mukaisten toimitusketjujen veroasioiden ohjeistamisessa, osto- ja myyntiorganisaation apuna yksittäisistä toimitusketjuista sovittaessa, logistiikkatoiminnon apuna kuljetusehdoista sopimisessa, tulliasioista vastaavien tukena tullausasioita hoidettaessa tai talousosaston apuna liiketoimiin liittyvien verovelvoitteiden hoitamisessa käytännössä. Olemme todenneet, että tällaisesta kartoituksesta on ollut myös suurta apua taloushallinnon järjestelmiä päivitettäessä tai siirryttäessä kokonaan uuteen järjestelmään.  

Deloitten asiantuntijat avustavat mielellään kaikissa kansainvälistä kauppaa koskevissa välillisen verotuksen kysymyksissä. Kerromme mielellämme lisää toimitusketjun verokäsittelyjen kartoittamista koskevista projekteistamme ja suunnittelemme kanssanne juuri teidän tarpeitanne parhaiten palvelevan hankkeen.