Tuore raportti: Sähkökriisi Euroopassa 

16.01.2023

Euroopan maat ovat edelleen vahvasti riippuvaisia sähköntuotannossaan fossiilisista polttoaineista – niiden osuus on yhä noin 50 %. Kaasuvoimaan on nojattu sähkömarkkinoiden tasapainottavana voimana aivan viime aikoihin asti ja sen on odotettu kompensoivan öljy-, hiili- ja ydinvoimaloiden sulkemisia.  Tämä on lisännyt Euroopan riippuvuutta maailmanlaajuisista kaasumarkkinoista ja erityisesti Venäjän resursseista.

”Käynnissä oleva kriisi on osittain tulosta systeemisestä ”virheestä”. Eri energiamuotojen ristiin riippuvuus on aikaisemmin johtanut hintavakauteen, mutta samalla se on luonut liian suuren riippuvuuden primäärienergian tuottajiin ja toisaalta liian yksipuoliseen tuotantoon”, Deloitten asiantuntija Risto Nykänen selventää.

Normaalitilanteessa yhden primäärienergian – uusiutuvaa energia kuten aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima – puutos kompensoidaan muilla energiamuodoilla. Vallitsevassa tilanteessa tämä yhtälö ei enää toimi, sillä kaikki energiamuodot ovat kallistuneet yhtäaikaisesti. Näin ollen myös Suomessa kärsitään Keski-Euroopan kaasuriippuvuudesta yhä enemmän.

 Euroopassa ei ole kaasusta tällä hetkellä varsinaisesti pulaa, vaikka toimitusvarmana pidetty maakaasuputki Venäjältä on poikki. Kaasun varastointi kuitenkin aiheuttaa logistisia haasteita etenkin, kun monessa maassa omien kaasuvarastojen kapasiteetti on kulutuksen määrään nähden pieni.

”Uusiutuvat energiamuodot ovat kaasua järkevämpiä vaihtoehtoja sähköntuotantoon. Tuulienergiaa ja aurinkopaneeleita onkin pyritty lisäämään Euroopassa, mutta niiden sähköntuotto ei ole tarpeeksi tasaista. Omavaraisuuden varmistamisessa myös sähköenergian varastointi ja energian tuotantomenetelmien jatkuva kehittäminen ovat esiarvoisen tärkeässä roolissa, jotta vastaavanlaisia kriisitilanteita pystytään kompensoimaan”, Nykänen huomauttaa.

Asiantuntijat kritisoivat liian lyhytnäköisiä ratkaisuja

Deloitten raportti varoittaa lyhyen aikavälin toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä. Ne keskittyvät usein ongelman perimmäisten syiden puuttumisen sijaan akuuttien seurausten lieventämiseen. Vuosikymmeniä viivästyneet investoinnit uusiin puhtaisiin energialähteisiin ja sähköverkon vahvistamiseen ovat pahentaneet nykyistä kriisiä. Päättäjien tulisikin varmistaa, että kriisinhallintatoimenpiteet nopeuttavat siirtymää uusiutuvaan energiaan, vähentävät Euroopan energia- ja raaka-aineriippuvuutta ja parantavat maakohtaista energiavarmuutta ja -omavaraisuutta.

Pöydällä oleviin asuin- ja teollisuussähkölaskuja lieventäviin mekanismeihin asiantuntijoilla on selkeä kanta: ulkopuolista puuttumista markkinan toimintaan tulee rajoittaa mahdollisimman paljon, sillä se voi pahimmillaan lisätä epävarmuutta ja tehottomuutta.

”Markkina perustuu kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen ja tämä pitäisi huomioita myös Suomessa suunniteltujen energiatukien kohdalla. Vaikka ne ovat nyt tarpeellisia voivat ne pahimmassa tapauksessa pidentää kriisiä, kun energian hinta ei laskekaan kysyntää tarpeeksi”, Risto Nykänen sanoo.

Kuten kriisitilanteissa yleensä, on tässäkin nähtävissä ihmisten solidaarisuus. Monessa maassa sähkönkulutus on vähentynyt. Yhä useampi – myös niistä kotitalouksista, joissa ei olla pörssisähkön armoilla – on vähentänyt kulutustaan. Nykäsen mukaan ihmisiä pitäisi pystyä tukemaan teknisesti ja tuotannollisesti omavaraisempaan tulevaisuuteen omakotitalouksille suunnattujen aurinkopaneeli- ja varastointiratkaisujen avulla. Kokonaisvaltaisella käyttäytymisen muutoksella olisi kuitenkin vieläkin laajemmat vaikutukset.

”Nyt on todella ennennäkemätön momentum saada ihmiset ymmärtämään omat vaikutusmahdollisuutensa. Tähän tarvittaisiin sekä yritysten että julkisen sektorin laajaa vaikuttamista. Kun energianhinta palautuu normaaliin, on hetki osittain menetetty.”
 

Suomen ja suomalaisten yritysten keinot parantaa sähkökriisikestävyyttä

Kuten julkisessa keskustelussa on todettu, tänä talvena sähkön riittävyys Suomessa riippuu kolmesta asiasta: Olkiluoto kolmosesta, tuonnista ja säästä. Deloitten asiantuntijat määrittelivät lisäksi kolme eri aikavälin kriittistä askelta sekä valtionhallinnolle että yrityksille vaikean talven ja tulevien vuosien varalle.

Suomen valtionhallinto

• Lyhyellä aikavälillä: tarkkaan kohdennetut tuet, jotta yritykset ja yksityiset eivät kärsi kohtuuttomasti tilanteesta

• Keskipitkällä, muutaman vuoden, aikavälillä: lisätään monimuotoista säätöenergiaa ja kulutusjoustoa huippukulutuksen hallintaa varten

• Pitkällä aikavälillä: lisätään tukea paikalliselle ja hajautetulle energian tuotannolle ja vähennetään näin ulkoista riippuvuutta tuontienergiasta

Yritykset

• Lyhyellä aikavälillä: tarkastellaan mahdollisuuksia ohjata tuotantoa ja operaatioita energian hinnan vaihteluiden mukaan joustavammaksi

• Keskipitkällä, muutaman vuoden, aikavälillä: etsitään aktiivisesti omia tapoja säästää energian kulutusta ja mahdollisuutta tuottaa sekä hyödyntää omaa energiaa, esimerkkinä hukkalämmön hyötykäyttö

• Pitkällä aikavälillä: haetaan kokonaisvaltaisia energian säästökohteita niin omasta tekemisestä kuin toiminnan optimoinnista. Tehdään vähemmän energiaintensiivistä tuotantoa ja lisätään energiatehokuutta

Tutkimuksesta:

Deloitten tuore raportti “Facing the electricity crisis in Europe” selvittää kriisin syitä ja seurauksia sekä erilaisia toimintamalleja sen ratkaisemiseksi. Raportissa käsitellään lyhyen aikavälin toimenpiteitä, kuten kysynnän hillitsemistä ja voittojen uudelleenjakoa, sekä pitkän aikavälin näkemyksiä markkinoiden elinkelpoisuuden tukemiseksi.