Tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä 

28.11.2023

”Tekoälyn hyödyntämiseen organisaatioissa liittyy niin
paljon mahdollisuuksia, että jos tekoälyjunaan ei hyppää viimeistään tässä
vaiheessa mukaan, tippuu auttamattomasti kehityksestä. Tekoälysovellusten
onnistunut käyttöönotto vaatii kuitenkin organisaatioissa oikeanlaista
suunnittelua, kouluttamista ja riskien huomioimista etukäteen”, sanoo Deloitten kyberturvallisuuden asiantuntija Anu Laitila.  

Suurimmat yritysmaailmaa koskettavat huolenaiheet tekoälyn käytössä liittyvät Laitilan mukaan yksityisyyden suojaan, vääristyneisiin päätöksiin, turvallisuusuhkiin ja eettisiin haasteisiin.  

”Yksityisyyden suoja on yksi keskeisimmistä huolenaiheista tekoälyn hyödyntämisessä. Tekoäly käyttää suuria määriä dataa, mikä herättää huolta henkilötietojen väärinkäytöstä. Esimerkiksi markkinoinnissa tai päätöksenteossa käytettävät henkilökohtaiset tiedot voivat aiheuttaa eettisiä kysymyksiä”, Laitila sanoo.  

Toinen merkittävä riski on vääristyneet päätökset. ”Jos tekoälyä koulutetaan
vinoutuneella datalla, se voi tuottaa epätarkkoja tuloksia ja päätöksiä.
Esimerkiksi luottopäätöstä hakiessa ihminen ei saa tulla syrjityksi ikänsä
takia luottokelpoisuuden arvioinnissa. Pelkkä luotonhakijan ikä ei kuvaa
henkilön maksukykyä tai kykyä suoriutua sitoumuksistaan”, Laitila selventää. 

Tekoälyjärjestelmät voivat olla myös alttiita hakkeroinnille tai viruksille, mikä voi johtaa vakaviin seurauksiin kriittisissä järjestelmissä, esimerkkinä arkaluontoisen tiedon vuotaminen ulospäin kilpailijoiden tai rikollisten käyttöön. 

“Edellä mainitut riskit on tärkeää huomioida tekoälyn kehittämisessä ja käytössä: tarvitaan vahvoja tietosuojakäytäntöjä, turvallisuusstandardeja ja sääntelyä, jotka suojelevat käyttäjien yksityisyyttä ja varmistavat vastuullisen tekoälyn käytön”, summaa Laitila. 

Yritys, huomioi ainakin nämä tekoälyn käyttöönotossa

Deloitten tuoreen syksyn talousjohtajatutkimuksen, CFO Surveyn, mukaan eurooppalaiset yritykset ovat vasta kokeiluasteella generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Suomessa sen hyödyntämisen ylivoimaisesti suurimpana hidasteena nähdään osaavan henkilöstön puute.  

”Organisaatioissa ei aina tiedetä, millaista tekoälyosaamista tarvitaan ja mihin tulisi investoida. Lisäksi tekoälyn käyttöönottoon liittyy useita haasteita ja uuden oppimista. Henkilöstön ohjeistaminen ja kouluttaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa tekoälyn eettinen ja tehokas käyttö”, sanoo Laitila. 
 

Kyberturvallisuuden asiantuntija Anu Laitilan tekoälyvinkkilista:   

• Tarjoa kattava koulutus tekoälyn perusteista ja sen sovellusalueista. Selitä, miten tekoälyä käytetään organisaatiossa ja miten se voi vaikuttaa työtehtäviin. 
  
  
• Laadi selkeät ohjeet ja käytännöt tekoälyn käytöstä. Määrittele selvästi, miten tekoälyä käytetään, millaisia päätöksiä se tekee ja miten se vaikuttaa henkilöstön työhön.   
  
  
• Korosta eettisten periaatteiden merkitystä tekoälyn käytössä. Painota oikeudenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta päätöksenteossa.   

• Tiedota henkilöstölle tekoälyn vaikutuksista tietosuojaan ja yksityisyyteen. Korosta sitoutumista noudattamaan tietosuojakäytäntöjä.  
   
• Varmista, että organisaatiosi noudattaa paikallisesti voimassa olevia tietosuojamääräyksiä, kuten GDPR Euroopassa tai vastaavia alueellisia lakeja. 

---

Tekoälyn historia ulottuu pitkälle taaksepäin, mutta yhdysvaltalaisen OpenAI:n vuosi sitten marraskuussa 2022 julkaisema generatiiviseen tekoälyyn perustuva vuorovaikutusohjelmisto ChatGPT räjäytti generatiivisentekoälyjen käytön parissa kuukaudessa aivan uusiin lukemiin.  

Myös yritysmaailmassa on tunnistettu tekoälyn potentiaali liiketoiminnan
tehostamisessa, päätöksenteossa ja asiakaspalvelussa. Tämä on lisännyt
investointeja tekoälyyn liittyviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä
sovellusten laajaan käyttöönottoon eri teollisuudenaloilla.