Hallitusohjelman tuoreissa verolinjauksissa selvä viesti omistajayrittäjälle: verotus ei kiristy tulevina vuosina    

Yleisesti voidaan todeta, että hallitusohjelma luo omistajayrittäjälle ennakoitavan toimintaympäristön seuraaviksi vuosiksi:

• Pääomatuloveroa tai piensijoittajan verotusta ei kiristetä missään omaisuuslajissa. Yhteisöverokanta luvataan pitää kilpailukykyisellä tasolla ja reagoida tarvittaessa verrokkimaissa tapahtuviin verotuksen muutoksiin.

• Listaamattomien yritysten osinkoverotus ja yrittäjävähennys säilytetään muuttumattomina. Ansiotulon verotusta kevennetään muun muassa nostamalla ns. solidaarisuusveron alaraja 150 000 euroon. Maakuntaveron käyttöönottoa ei valmistella.

Analyysimme eräistä hallitusohjelman ohjelmakirjauksista ja niiden vaikutuksista omistajayrittäjille:

Perintö- ja lahjaverotus

Ohjelmakirjaus: ”Perintöveron maksuaikoja pidennetään 10 vuoteen.”

• Nykyisin 10 vuoden maksuajan voi vaatia tilanteissa, joissa perintö- tai lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus soveltuu. Tämä maksuaika on koroton. Hallitus siis aikoo tehdä maksuajan saamisen mahdolliseksi myös tilanteissa, joissa ei saa sukupolvenvaihdoshuojennusta. Tämä on sinänsä toivottua, sillä sukupolvenvaihdoshuojennusta ei välttämättä aina saa yritystoiminnan jatkamistilanteissakaan, jos esimerkiksi jatkajan saama omistusosuus yhtiöstä on alle 10 % tai jatkaja on alaikäinen. Epäselväksi tosin jää, mitkä ovat maksuajan saamisen edellytykset, lasketaanko maksuaikana verolle korkoa ja koskeeko maksuaika myös lahjaverotustilanteita.

Ohjelmakirjaus: ”Perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella selvitetään.”

• Uudistus olisi mahdollisesti edullinen jatkajille, joilla ei ole aikomusta myydä esimerkiksi perintönä saamaansa yritystä. Uudistuksen toteuttaminen on kuitenkin teknisesti varsin haastavaa, ja se saattaa johtaa luovutusvoittoverotuksen voimakkaaseenkin kiristymiseen. Lisäksi on epäselvää, miten lahjaverotusta muutetaan, jos uudistus toteutetaan.

Maa- ja metsätalouden verotus

Ohjelmakirjaus: ”Korotetaan metsävähennystä 15 prosenttiyksiköllä.”

• Nykyisin metsävähennyspohja on 60 % metsäkiinteistön hankintamenosta ja vähennyksen määrä voi olla enintään 60 % verovuoden metsätalouden pääomatulosta ennen muiden vähennysten tekemistä. Kirjauksen muotoilu ei ole yksiselitteinen, mutta tulkintamme mukaan sekä metsävähennyspohja että vuotuinen enimmäismäärä kasvavat 60 prosentista 75 prosenttiin. Uudistus on tervetullut, ja se korostaa tarvetta huomioida metsävähennys esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa.

Ohjelmakirjaus: ”Maatalouden (pellot ja metsät) vuokratulojen verokohtelu yhdenmukaistetaan muiden vuokratulojen kanssa.”

• Tulkintamme mukaan ohjelmakirjaus koskee luonnollisten henkilöiden, verotusyhtymien ja kuolinpesien verotusta. Maatilasta tai sen osasta (esim. peltoalueesta) saadut tulot ovat maatalouden tulolähteen tuloa. Sama koskee myös metsäaluetta, vaikka metsänomistajalla ei olisi lainkaan peltoa. Tämä voi johtaa vuokratulojen verottamiseen osaksi tai kokonaan ansiotulona, jos maatalouden nettovarallisuus ei ole riittävä. Verorasitus voi muodostua siis huomattavasti korkeammaksi kuin pääomatulojen verokanta (30/34 %). Henkilökohtaisen tulolähteen vuokratulot kuitenkin verotetaan aina pääomatuloina. Hanketta voidaan pitää tervetulleena, sillä viime aikoina maatilan alueiden vuokraaminen esimerkiksi aurinkovoimakäyttöön on yleistynyt.

Ohjelmakirjaus: ”Korotetaan maatalouden tasausvaraus 25 000 euroon.”

• Tasausvaraus on maatalouden tulolähteen erityisvaraus. Sitä voidaan käyttää investointien rahoittamiseen veroluotolla. Tällöin varauksen määrä tuloutetaan epäsuorasti ja se vähennetään koneiden tai rakennusten hankintamenosta. Toisaalta varausta voidaan käyttää myös tulon tasaamiseen tuleville kolmelle verovuodelle progressiovaikutuksen lieventämiseksi. Tasausvaraus on enintään 40 % maatalouden puhtaasta tulosta ennen varauksen vähentämistä, kuitenkin enintään 13 500 euroa. Eurorajaa nostettaisiin siis 13 500 eurosta 25 000 euroon.

Kiinteistöverotus

• Hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa kiinteistöverotuksen uudistus, jolla ”korjataan kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytyminen toisistaan”. Uudistuksen luvataan toteutuvan pitkin siirtymäajoin ja sen todetaan olevan kohtuullinen kiinteistön omistajille.

• Kiinteistöverouudistusta on suunniteltu vuosia, mutta sen toteutuminen on lykkääntynyt poliittisista syistä. Uudistuksen tavoite saattaa kiinteistöjen arvostamisperusteet vastaamaan tämän päivän kustannus- ja hintatasoa sekä alueellisia hintaeroja. Uudistus saattaa toteutuessaan johtaa kiinteistöverotusarvojen nousuihin, minkä vuoksi maanomistajien on aiheellista seurata sen vaikutuksia tarkasti.

• Hallitusohjelmassa luvataan myös tarkistaa aurinkovoimaloiden rakennelmien verotusarvojen määrittelyn ajantasaisuus ja varmistaa, ettei aurinkovoimalaan kohdistu suhteettomasti tuulivoimaa suurempi kiinteistövero. Ohjelmakirjaus sisältää seuraamisen arvoisia kirjauksia maanomistajille, jotka vuokraavat tai suunnittelevat vuokraavansa metsä- tai peltoalueita aurinkovoimakäyttöön – erityisesti yhdistettynä yllä käsitellyn vuokratulojen verotuksen yhdenmukaistamista koskevan kirjauksen kanssa.

Hallitusohjelma sisältää selvän viestin: omistajayrittäjien verotus ei kiristy tulevina vuosina. Toisaalta ohjelmassa on sukupolvenvaihdosta suunnitteleville kiinnostavia perintöverotusta koskevia kirjauksia, ja maa- ja metsätalouden harjoittajille saattaa olla tiedossa veroporkkanoita, jotka on aiheellista huomioida.

Seuraamme hallitusohjelman kirjausten toteutumista ja keskustelemme mielellämme kanssasi siitä, miten ne vaikuttavat juuri sinun tilanteeseesi.