Pakoteriskien hallinta mielletään usein vain finanssitoimijoiden tehtäväksi, todellisuudessa ne koskettavat kuitenkin kaikkia toimijoita. Teollisuusalan toimijoiden kannattaa tehdä säännöllistä pakoteseurantaa, jotta pakoterikkomusten seurauksilta vältytään, eivätkä esimerkiksi yritys tai sen edustajat itse joudu pakotelistalle.
Viime aikoina pakoteriskien seuranta on nostanut päätään teollisuusalan yrityksissä. Erityisesti monet OFAC:n (Office of Foreign Assets Control) langettamista sakoista ovat kohdistuneet kemian-, öljyn- ja kaasuteollisuuden alalla toimiviin yrityksiin. Kansainväliset pakotteet vaikuttavat suoraan myös raaka-ainemarkkinoihin: pakotteet Venezuelan hallitusta vastaan vaikuttivat öljy-yhtiöiden toimintaan ympäri maailmaa, sillä Venezuelan suurin öljy-yhtiö on valtion omistama, ja näin ollen pakotteiden alaisena. Myös Yhdysvaltojen pakotteet maailman johtavaa alumiiniyritystä kohtaan aiheuttivat suuren kriisin maailman alumiinimarkkinoilla vuonna 2018 nostaen alumiinin hintaa jopa 40 %.
Pakoteriskien hallinta aiheuttaa monenlaisia haasteita, sillä pakotteita käytetään yhä enemmän politiikan välineenä. Kansainväliset pakotelistat päivittyvät jatkuvasti pakotteiden myötäillessä maailman poliittista tilannetta, joka on ollut viime aikoina jokseenkin epävakaa niin Covid-19 pandemian, Yhdysvaltain presidentin vaalien ja Alexei Navalnyn myrkytyksen myötä. Pakoteriskit niputetaan usein osaksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä, mutta on tärkeä huomioida, etteivät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä varten luodut kontrollit yksinään riitä pakoteriskien hallintaan.
Pakoterikkomukset voivat vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi asiakas- ja yhteistyösuhteisiin, sillä nykyään kiinnitetään yhä enemmän huomiota yrityksen liiketoiminnan vastuullisuuteen.
Pakoterikkomusten seuraukset voivat olla moninaisia
Pakotteiden rikkominen voi aiheuttaa mainehaittaa ja vakavia taloudellisia vaikutuksia yritysten toimintaan. Esimerkiksi edellä mainitun maailman johtavan alumiiniyrityksen nostaminen pakotelistalle aiheutti dramaattisen syöksyn yrityksen osakkeissa. Pakoterikkomukset voivat vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi asiakas- ja yhteistyösuhteisiin, sillä nykyään kiinnitetään yhä enemmän huomiota yrityksen liiketoiminnan vastuullisuuteen. Äärimmäisissä tapauksissa pakotteiden rikkominen voi jopa johtaa vankeustuomioihin.
Lisäksi riskinä on Yhdysvaltain asettamat toissijaiset pakotteet eli ”secondary sanctions”. Yhdysvaltain pakotteita rikkova yritys tai henkilö voi pahimmassa tapauksessa joutua itse pakotelistalle, vaikka sillä ei olisi minkäänlaisia yhteyksiä Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi vuonna 2020 pieni suomalainen logistiikka-alan yritys joutui Yhdysvaltain pakotelistalle, sillä se harjoitti liiketoimintaa OFAC:n pakolistalla olevan venäläisen yrityksen kanssa. Pakotelistalle joutuminen vahingoittaa tai ainakin vaikeuttaa yrityksen liiketoimintaa, sillä pakotteiden tavoitteena on rajoittaa kaupankäyntiä ja muuta taloudellista toimintaa pakotteiden kohteena olevan yrityksen kanssa.
Vuosittain suoritettu vastapuolten pakoteseuranta ei ole riittävää, vaan pakoteseurannan tulee olla jatkuvaa ja reaaliaikaista.
Tehokkaan pakoteseurantaprosessin järjestäminen on tärkeää
Kokemukseni mukaan pakoteriskejä hallitaan teollisuudenalan organisaatiossa usein compliance-, laki-, vienti- tai tuonti yksiköissä. Uusille liikekumppaneille ja toimittajille suoritetaan yhteistyön alussa taustaselvitys. Tällä selvitetään mahdollisia liikekumppaniin liittyviä riskejä, kuten korruptio- ja lahjontariskejä, luottoriskiä ja rahanpesuriskiä. Osana taustaselvitystä vastapuoli usein myös tarkastetaan olemassa olevia pakotelistoja vastaan. Kun toimittaja on hyväksytty kauppakumppaniksi, vastapuolen asiakastiedot tarkastetaan tietyin väliajoin, esimerkiksi vuoden välein. Tällä varmistetaan, ettei riskiluokitus ole muuttunut. Vuosittain suoritettu vastapuolten pakoteseuranta ei ole riittävää, vaan pakoteseurannan tulee olla jatkuvaa ja reaaliaikaista.
Pakoteseurantaa suunnitellessa on hyvä huomioida ainakin seuraavat asiat:
- Toimittajien ja kauppakumppaneiden tunnistamisen ja monitoroinnin lisäksi on myös tunnistettava yritysten omistajat sekä tosiasialliset edunsaajat ja tarkastettava heidät pakotelistoja vastaan. Tämä aiheuttaa toisinaan tulkintaongelmia, sillä esimerkiksi Yhdysvaltain pakotepolitiikka määrittelee pakotteiden kohteeksi yrityksen ja yhteisöt, joista pakotteiden kohteena oleva yritys, yhteisö tai henkilö omistaa 50 prosenttia tai enemmän. Sen sijaan EU:n määritelmän mukaan pakotteiden alaisena ovat tahot, joissa pakotelistatulla yrityksellä, yhteisöllä tai henkilöllä on joko enemmistöomistus tai määräysvalta. Varsinkin jälkimmäistä määritelmää sovellettaessa lisähaasteena on usein se, että aina ei ole tiedossa pakotelistalla olevan yrityksen, yhteisön tai henkilön todellinen määräysvalta yrityksessä. Yrityksen omistajarakenteessa pakotteiden kohteena oleva taho ei välttämättä nosta yritystä pakotelistalle, mutta se kasvattaa huomattavasti yrityksen riskiluokitusta – On mahdollista, että poliittisten tilanteiden muuttuessa yritys nostetaan pakotelistalle.
- Myös esimerkiksi sopimukset ja vientidokumentit on hyvä tarkastaa pakotelistoja vastaan. Näin varmistetaan, ettei toimitusketjussa ole pakotelistattuja tahoja. Lisäksi on kiinnitettävä erityishuomiota tuotteiden käyttötarkoitukseen. Useat teollisuudenalan tuotteet ovat kaksikäyttötuotteita, joita voidaan siviili- ja sotilaskäytön lisäksi käyttää myös joukkotuhoaseissa, ydinaseissa ja räjähteiden valmistuksessa tai muilla tavoin terrorismitarkoituksessa. Ongelmaksi voi muodostua tuotteiden tunnistaminen, sillä aina kaksikäyttötuotteiksi luokitellut tuotteet ja komponentit eivät ole ilmiselviä.
Riskiperusteinen optimointi kannattaa
Pakoteseurannan tarkkuus riippuu vahvasti yrityksen toimintaympäristön lisäksi sen riskinottohalukkuudesta, joka tulee määritellä yrityksen riskiarvioissa. Esimerkiksi ”fuzzy matching” -menetelmää hyödyntämällä voidaan määritellä, millä tarkkuudella nimien erilaiset kirjoitusasut aiheuttavat hälytyksen. ”Fuzzy matching” huomioi tilanteet, joissa esimerkiksi kyrillisten aakkosten tai kiinalaisten kirjainmerkkien kääntäminen latinalaisille aakkosille aiheuttaa muutoksia kirjoitusasussa. Tämän varjopuolena toki on, että mitä pienempi tarkkuusprosentti, sitä enemmän aiheutuu myös vääriä hälytyksiä.
Seuranta kannattaa optimoida siten, että asiakaskanta tarkastetaan pakotelistoja vastaan silloin, kun joko pakotelistassa tai liikekumppanin tiedoissa tapahtuu muutos. Pakoteseurannan laajuus on myös järkevää suhteuttaa yrityksen kokoon ja muihin riskitekijöihin riskiperusteista lähestymistapaa noudattaen.
Jokaisen yrityksen on huomioitava pakoteriskit toiminnassaan, mutta on myös tärkeää kontrolloida riskejä yrityskohtaisesti. Riskin suuruus riippuu esimerkiksi yrityksen toimialasta, sijainnista ja liikekumppaneiden sijainnista. Siksi jokaisen toimijan myös teollisuuden alalla on tärkeää kartoittaa liiketoimintansa pakoteriskit, jotta pakoterikkomusten ikäviltä seurauksilta voidaan välttyä oikeasuhtaisia kontrolleja hyödyntäen.
Blogin kirjoittaja:
Paula Härkönen
Paula toimii asiantuntijana Deloitten Finlandin Regulatory Risk-tiimissä ja hän työskentelee erityisesti finanssialan toimijoiden kanssa. Paulalla on laaja tietämys erityisesti kansainvälisistä pakotteista sekä rahanpesun estämiseen ja terrorismin rahoittamiseen liittyvistä riskeistä. Briefly in english: Paula works as a Senior Consultant in Deloitte’s Risk Advisory Regulatory Risk team. She has several years of experience from the banking industry, especially from financial crime prevention. Paula has broad knowledge of sanctions, AML and CTF and related risks.