Viime vuosina tehokkuudeltaan huippuunsa viritetyt toimitusketjut ovat kokeneet kovia, kun toimintaympäristöä ovat ravistelleet poikkeukselliset ja usein vieläpä toisiaan voimistaneet häiriöt. Esimerkiksi koronapandemia, mikrosirupula, logistiikkamarkkinan epävakaus, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat nostaneet johtajien prioriteettilistalle tehokkuuden lisäksi toimitusketjujen kaksi ajankohtaista aihetta: kestävyys ja ketteryys. Tulevaisuuden toimitusketjujen on löydettävä oikea tasapaino tehokkuuden, kestävyyden ja ketteryyden välillä – kehityssuunnat tulee olla ankkuroituna yrityksen laajempiin tavoitteisiin, asiakasarvoon ja vastuullisuuteen.
Kestävyydellä (resilience) tarkoitetaan toimitusketjun kykyä ottaa vastaan häiriö ja toipua takaisin toimivaan tilaan. Ketteryys (agility) puolestaan tarkoittaa kykyä tunnistaa muutos toimintaympäristössä ja kehittyä nopeasti joko välttämällä haittoja tai saavuttamalla liiketoiminnallisia hyötyjä. Urheiluun verraten: kestävä nyrkkeilijä ottaa vastaan kovemmankin iskun horjumatta, kun taas ketterä ottelija luovii lyöntien alta ja hyödyntää samalla nopeasti avautuvia paikkoja. Kestävyyden, ketteryyden ja tehokkuuden oikea yhdistelmä vaikuttaisi mainiolta tavoitteelta toimitusketjujen kehittämiselle. Mutta voidaanko kestävyydestä ja ketteryydestä tehdä konkreettista ja mitattavaa kuten tehokkuudesta?
Kestävyyden ja ketteryyden mittaamisen tärkeimmät osa-alueet
Deloitten asiakkailleen tekemissä kestävyyden mittaamiseen keskittyvissä selvityksissä korostuu kolme osa-aluetta [Viite 1]:
1) Kapasiteettipuskurit, joihin lukeutuvat esimerkiksi varastoreservit ja tuotannon kapasiteettireservi, kuvaavat toimitusverkon solmukohtiin sitoutunutta joustovaraa ja korvaavuutta (redundanssia).
2) Toteutusnopeus eri vasteajoista mitattuna kertoo, miten nopeasti häiriön vaikutukseen voidaan puuttua.
3) Näkyvyys toimitusketjuun (visibility) kuvaa, kuinka laajasti ja tarkasti mittarit sekä häiriöiden vaikutus ovat havaittavissa. Tätä mitataan operatiivisen tiedon kattavuudella. Tunnuslukujen lisäksi kestävyyttä on tärkeää arvioida myös riskitestien perusteella, jotta voidaan havaita niin mittaamisen katvealueita kuin myös kriittisiä haavoittuvaisuuksia.
Samoin ketteryyteen mittaamiseen liittyen olemme tunnistaneet kolme osa-aluetta, joita voidaan soveltaa laajasti toimitusketjuihin [Viite 1]
1) Markkinalähtöisyys kertoo kuinka järjestelmällisesti ja nopeasti toimitusketjua muutetaan markkinaa vastaavaksi. Suositeltavia mittareita ovat markkinahavaintojen perusteella tehtävien toimenpiteiden osuus kaikista toimenpiteistä ja herätteestä toimenpiteeseen kulunut aika.
2) Yhteistyö ja tiedon jakaminen on perusta toimitusketjun yli tapahtuvalle suunnittelulle ja optimoinnille. Tämän mittaamiseksi voidaan seurata, kuinka suuren osan kanssa kaikista kumppaneista tiedonvaihto on kaksisuuntaista, automaattista tai reaaliaikaista.
3) Prosessien integrointi puolestaan tarkoittaa kykyä nähdä ja johtaa toimintoja koko toimitusketjun yli. Sitä mittaa vertikaalisen integraation aste arvoketjussa.
Ketteryydellä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja yrityskulttuuria kohti
Viime aikojen kriiseissä toimitusketjut ovat olleet puolustuskannalla. Tehokkuudesta tinkiminen ja kestävyyden parantaminen esimerkiksi varastopuskureilla on ollut tyypillisin tapa sopeutua. Kokonaiskuvassa ketteryys on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuitenkin juuri ketteryys mahdollistaisi siirtymisen puolustuksesta hyökkäykseen eli hyödyntämään nopeasti suurissa murroskohdissa avautuvia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Miksi tästä huolimatta ketteryys on antanut odottaa itseään?
Kuten yllä esitettykin antoi viitettä, on ketteryyttä vaikeampi mitata, ja ehkäpä siksi se on kriisiaikoina sivuutettu. Suurempi este ketteryyden tiellä lienee kuitenkin ollut, että ketteryys vaatii kokonaan uudenlaista ajattelutapaa koko organisaatiolta. Toimitusketjun johtajat toimivat tyypillisesti lähempänä markkinaa ja pystyvät periaatteessa reagoimaan nopeasti muutoksiin markkinassa. Reagointi vaatii kuitenkin vahvan valtuutuksen toimia itsenäisesti sekä ympäristön, joka suvaitsee riskinoton ja joskus myös epäonnistumisen.
Karrikoiden, kestävyyttä voi ostaa rahalla, mutta ketteryys vaatii kokonaan uudenlaisten arvojen ja kulttuurin omaksumista yrityksessä.
Tiivistetysti:
1) Toimitusketjulle pitää määritellä uusi tasapaino tehokkuuden, kestävyyden ja ketteryyden suhteen.
2) Tämä kolmikärki-strategia on kuvattava mitattavina tavoitteina.
3) Muutosta on vietävä läpi laajalla rintamalla lähtien yrityksen arvoista ja kulttuurista. Tässä kohti herää uusi kysymys: Mihin kyvykkyyksiin tulisi panostaa, jotta uusi tasapaino saavutetaan?
Monta hanketta, yksi tavoite
Deloitte on muodostanut esimerkin, jossa joukko tyypillisiä kehityshankkeita on kartoitettu toimitusketjun tehokkuutta, kestävyyttä ja ketteryyttä vasten. Esimerkiksi työvirtojen automaatio ajaa tehokkuutta ja tukee ketterämpiä toimintatapoja. Varastonhallinnan jakaminen asiakasryhmien perusteella (segmentation) auttaa rakentamaan kestävyyttä tukevia puskureita tehokkaasti. Toimitusketjun johtokeskus (control tower) voi yhtä lailla tukea häiriön tasaamista kuin materiaalivirtojen ohjaamista uutta markkinatarvetta kohti.
Uudessa tasapainossa ei ole kysymys nollasummapelistä, vaan kokonaisvaltaisesta suoritustason uudistamisesta.
Deloitten näkemyksistä luoda johtamisvälineitä kestävyyden ja ketteryyden rakentamiseksi voit lukea tarkemmin vasta julkaisemastamme artikkelista ”Building resilience and agility” Viite 1.
Olethan meihin yhteydessä, jos nämä aiheet kiinnostavat ja haluat keskustella tarkemmin.
Ota yhteyttä
Miikka Heikkinen
Miikka Heikkinen työskentelee Deloitten Supply Chain & Network Operations -tiimissä ja keskittyy valmistavan- ja prosessiteollisuuden toimialoihin. Miikka tukee asiakkaitamme uusien liiketoimintakyvykkyyksien luomisessa, toimitusketjujen rakenteellisissa uudistuksissa, toimintamallien suunnittelussa sekä tuotekehitykseen ja tuotehallintaan liittyvissä kysymyksissä. Miikka on koulutukseltaan tekniikan tohtori. Briefly in English: Miikka works at Deloitte’s Supply Chain & Network Operations practice in Helsinki. He focuses on Energy, Resources and Industrials sectors. Miikka supports our clients on engagements related to emerging business capabilities, supply chain structure, operating model design, and R&D and product management. He holds a Doctor of Science (Technology) degree.
Mikko Vaara
Mikko vetää toimitusketjujen kehittämisen konsultointia Suomessa. Hänellä on pitkä kokemus teollisuuden muutoshankkeista, joilla on mahdollistettu liiketoiminnan kasvua ja samalla parannettu tuloksellisuutta ja palvelutasoja. Näissä hankkeissa Mikon kokemus integroiduista toimintamalleista on ollut olennaista tehostaen koko yrityksen kansainvälistä arvoketjua. Tänä päivänä muutoksia ei toteuteta ilman teknologiaratkaisuja, joita Mikko lähestyy liiketoiminnan kyvykkyyksien ja tarpeiden kautta. Mikko työskenteli ennen Deloittea tietoliikenneteollisuuden toimitusketjujen, prosessien ja tietojärjestelmien kehittämisessä koskettaen logistiikkaa, hankintaa ja palveluita. Briefly in English: Mikko leads the Supply Chain & Network Operations Consulting Services in Finland. Mikko has a long experience in large transformation programs developing industrial clients’ operating models across the whole value chain. Technology is an important enabler for the transformation fulfilling the identified business capabilities.