Lehdistötiedotteet
Millenniaalit ovat stressaantuneita eivätkä luota päättäjiin ja saatavilla olevaan tietoon
Millenniaalien jaksaminen on koetuksella ja joka kolmas tuntee olevansa alati stressaantunut. Luottamus päättäjiä ja tiedonlähteitä kohtaan on Suomessa selkeästi globaalia tasoa alhaisempi. Lisäksi taloustilanne ja uranäkymät huolestuttavat millenniaaleja, selviää Deloitten vuosittaisesta globaalista tutkimuksesta.
Millenniaalitutkimus 2020
28.9.2020
Suomalaisista millenniaaleista, eli vuosien 1983–1994 välillä syntyneistä, jopa 34 % kokee olevansa usein tai jatkuvasti stressaantunut. Luku on merkittävä, mutta globaalisti millenniaalit ovat vieläkin stressaantuneempia. Eniten stressiä millenniaaleille aiheuttavat päivittäiset raha-asiat. Yleisestä rahatilanteestaan on huolissaan jopa 57 % vastaajista. Kuitenkin 35 % näkee lähitulevaisuuden positiivisempana ja uskoo rahallisen tilanteensa paranevan seuraavan 12 kuukauden aikana. Tutkimuksessa millenniaalien positiivista tulevaisuudenuskoa mittaava ”Millz Mood Index” on noussut Suomessa kohti globaalia keskiarvoa.
Rahan lisäksi millenniaalien stressipiikkiä nostavat työ- ja uranäkymät. Jopa yli puolet suomalaisista millenniaaleista (60 %) kokee, että stressi on oikeutettu syy ottaa vapaata töistä, mutta kuitenkin vain 15 % on tehnyt niin viimeisen vuoden aikana. Globaalisti millenniaalit ajattelevat päinvastoin: pienempi osa (44 %) kokee syyn oikeutetuksi, mutta kuitenkin vajaa kolmannes (29 %) on ottanut vapaata. Suomessa millenniaalit ovat tämän vuoden tutkimustuloksien mukaan sitoutuneempia nykyiseen työantajaansa ja joka kolmas uskoo olevansa samassa yrityksessä vielä viiden vuoden päästä.
Osallistamisen rooli on jatkossa yhä tärkeämpi, jotta luottamus palautetaan
Millenniaalien kokemus luottamuksesta päättäjiä ja tiedonlähteitä kohtaan on pysynyt heikolla tasolla kahden aiemman vuoden tapaan. Ainoastaan 5 % suomalaisista millenniaaleista kokee yritysjohtajien tarjoavan täsmällistä ja luotettavaa tietoa. Globaalisti luottamusluku yrityspäättäjiä kohtaan on kolminkertainen (16 %) Suomeen verrattuna. Suomessa yritysjohtajien ei nähdä myöskään vaikuttavan yhteiskuntaan positiivisesti. Vain joka viides (20 %) vastaajista allekirjoittaa positiivisen vaikutuksen – globaalisti 35 %.
”Tänä vuonna tutkimustulokset ovat jälleen hyvin mielenkiintoiset Suomen osalta. On selvää, että millenniaalimme odottavat päättäjiltä ja yritysjohtajilta heidän perinteisiä vastuualueitaan merkittävästi laajempaa positiivista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Oman yrityksen menestyksekäs johtaminen ei riitä, vaan johtajien on osoitettava vastuunkantoa laajemmissa yhteiskunnallisissa haasteissa käytännön toimillaan”, toteaa Deloitten toimitusjohtaja Tomi Pitkänen.
On selvää, että millenniaalimme odottavat päättäjiltä ja yritysjohtajilta heidän perinteisiä vastuualueitaan merkittävästi laajempaa positiivista yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Millenniaalien maksukyky on heikko ja usko maailman taloudellisen tilanteen paranemiseen on minimaalinen
Lähes puolet (47 %) suomalaisista vastaajista on huolissaan kyvystään selvitä huomattavan suuresta ja yllättävästä menoerästä. Globaalilla tasolla luku on olennaisesti alhaisempi (31 %). Isossa kuvassa millenniaalien mielestä talousnäkymät ovat heikot. Tässä on tapahtunut dramaattinen käänne: kahdessa vuodessa usko taloudellisen tilanteen paranemiseen on alentunut 58 prosentista 7 prosenttiin. Globaalisti ja Suomessa uskotaan, että tulevaisuudessa yhteiskunta tulee olemaan yhä jakautuneempi juuri taloudellisista syistä.
”Millenniaalit näkevät taloudellisen ja yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ja kärjistymisen syvenevän. Tutkimustuloksissa korostuu, etteivät suomalaiset jostain syystä luota päättäjien hyviin tarkoitusperiin tai luotettavan tiedon saantiin läheskään siinä määrin, kuin ulkomaiset millenniaalit. Suomalaisten usko positiiviseen kehitykseen on tutkimuksen mukaan noussut samalla, kun se on muualla maailmassa laskenut. Tämä on minusta mielenkiintoinen, ja ehkä hieman ristiriitainenkin, tulos tunnetusti itsekriittisten suomalaisten keskuudessa. On rohkaisevaa, että olemme Suomessa muun kehittyneen maailman kanssa samoissa lukemissa, kun meillä ei eri kyselyissä olla totuttu antamaan asteikkojen positiivisen yläpään arvosanoja”, kiteyttää Pitkänen.
Millenniaalit näkevät taloudellisen ja yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ja kärjistymisen syvenevän.
Löydökset pohjautuvat Deloitten toteuttamaan tutkimukseen, joka koostuu kahdesta osasta: päätutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 18 426 millenniaalia ja Z-sukupolven edustajaa 43 maasta välillä marraskuu 2019 – tammikuu 2020 (millenniaalien osuus 13 715, Z-sukupolven osuus 4 711).
Tämän lisäksi tutkimuksessa on toinen osa, johon vastasi 9 102 henkilöä 13 maasta välillä huhtikuu 2020 – toukokuu 2020. Tutkimukseen vastanneet millenniaalit ovat syntyneet välillä tammikuu 1983 – joulukuu 1994). Z-sukupolven edustajat ovat syntyneet välillä tammikuu 1995 – joulukuu 2003. Kokonaisotanta on yhteensä 27 528 vastaajaa vuoden 2020 tutkimuksessa.
Suomalaisista 319 vastaajasta (159 naista ja 159 miestä) kaikki olivat millenniaaleja ja Suomen löydökset pohjautuvat päätutkimukseen.
A world reimagined: The 2020 Global Millennial Survey
Lisätietoja:
