Vetytalous tulee isosti Suomeen

28.2.2023

Euroopan komissio vauhdittaa puhtaan vedyn tuotantoa ja vedyn uusien käyttökohteiden kehittämistä myöntämällään 5,4 miljardin euron julkisella tuella. Suomi on yksi hankkeeseen osallistuvista jäsenvaltioista. Vetyhankkeet tukevat Suomen hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suomi tähtääkin vetykehityksen edelläkävijämaaksi. Tätä tavoitetta tukee Deloitten vetytransformaation asiantuntijan Risto Nykäsen mukaan kaksi seikkaa:

”Vedyn tuotantokapasiteettiin löytyy hyvin rahoitusta, sillä sijoitusrahastot etsivät nyt vihreitä sijoituskohteita. Lisäksi Suomessa satsataan massiivisesti tuulivoimapuistoihin. Kun syklistä ja sääriippuvaista tuulivoimaa syntyy lisää, täytyy sille löytyä myös käyttöä. Vedyn tuotannossa voidaan hyödyntää tuotantohuippujen aikana syntyvän tuulisähkön ylitarjontaa.”  

Vetyinvestoinnit vaativat aikaa ja osaamista

Suomessa suurimpia vedynkäyttäjiä ovat tällä hetkellä öljynjalostus ja biopolttoaineiden tuotanto sekä pienemässä mittakaavassa kemianteollisuus. Suomessa perinteinen vedynkäyttö on nykyisellään nopeasti tyydytetty. Vedyn tarve lisääntyy jatkossa, sillä sen arvioidaan kattavan vuonna 2050 lähes neljänneksen EU:n energian tarpeesta.

“Joidenkin laskelmien mukaan Suomi voisi tulevaisuudessa täyttää jopa kymmenesosan Euroopan päästöttömän vedyn tarpeesta – osittain hyvän tuulivoimakapasiteettinsa ansiosta. Nykyisin päästötön vety tuotetaan pääosin sähkön avulla elektrolyysillä, mutta sähköntuotannon rajoitteista johtuen sen rinnalla tulee hyödyntää tehokkaammin myös muita vedyn valmistusteknologiota. Teollisuuden tulisi etsiä uusia tapoja hyödyntää vetyä juuri Suomessa, sillä vedyn vienti merkittävässä mittakaavassa ei toistaiseksi ole taloudellisesti kannattavaa”, Nykänen sanoo.

Jotta päästöttömästä vedystä olisi Suomen vientituotteeksi, edellyttää se putkistoa Ruotsin tai Baltian kautta muualle Eurooppaan. Itämeren alueelle on suunnitteilla yhteensä 5 000 kilometrin vetyverkosto, mutta investoinnit ovat kalliita eikä putkistoa rakenneta hetkessä. 

”Siirtämisen sijaan vetyä kannattaa nykytilanteessa jalostaa lopputuotteeksi kuten hiilivapaaksi teräkseksi tai biopohjaiseksi polttoaineeksi. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että norjalaisten kaavailema terästehdashanke Inkooseen ja SSAB:n tehdasinvestoinnit vihreän teräksen valmistamiseksi ovat valtavia ja vaativia hankkeita, jotka tarvitsevat paljon osaamista. Vaikka vedyntuotantolaitos saataisiin pystyyn nopeasti, menee helposti kymmenenkin vuotta ennen kuin vedyn hyödyntämiseen tarvittava muu infrastruktuuri on pystyssä ja koko yhtälö toimii”, Nykänen muistuttaa.

Euroopassa satoja vetyhankkeita käynnissä

Deloitten tuoreen vetytutkimuksen mukaan puhtaalla vedyllä on tulevaisuudessa tärkeä rooli erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävillä aloilla, joita ei voida realistisesti sähköistää. Esimerkiksi kemian-, öljynjalostus-, lentoliikenne-, maantierahti- ja myöhemmin myös merenkulkuteollisuuden odotetaan alkavan hyödyntää puhdasta vetyä vuoteen 2030 mennessä. Vedyn käyttö sähköpolttoaineissa nähdään tärkeänä ratkaisuna niissä liikennemuodoissa, joissa sähköistäminen ei ole ainakaan vielä vaihtoehto. Vedestä ja hiilidioksidista sähkön avulla valmistettu synteettinen polttoaine soveltuu muun muassa bensiinin korvikkeeksi polttomoottoreihin.

Viimeisen vuoden aikana Euroopassa on ollut suunnitteilla satoja puhtaan vedyn hankkeita. Myös Deloitten tekemästä selvityksestä ilmenee, että vetyhankkeita suunnitellaan maailmalla nyt kiihtyvässä määrin. Epävarmaa on kuitenkin, paljonko hankkeista loppupelissä toteutuu. Vetyhuumasta huolimatta hankkeita on liian vähän kansainvälisen energiajärjestön IEA:n hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

”Mitä enemmän vedylle on kysyntää ja vetyä on saatavilla, sitä useampi hanke todennäköisesti myös toteutuu. Teknologia kehittyy ja uskon, että lähitulevaisuudessa löydetään halvempia ja tehokkaampia ratkaisuaja vedyn jalostamiseen, varastoimiseen ja kuljettamiseen innovaatioiden kautta. Mahdollisuuksia on ehdottomasti enemmän kuin uhkakuvia”, Nykänen pohtii. 

---

Tutkimuksesta:

Deloitten tuore globaali raportti “Hydrogen – Making it happen” pureutuu käytännön ratkaisuihin, joita tarvitaan puhtaan vedyn laajamittaisen tuotantoon ja käyttöönottamiseen. Tutkimusta varten on lisäksi haastateltu yli 350 toimitusjohtajaa ja johtajaa yksityisellä ja julkisella sektorilla liittyen vedyn kysyntään, tuotantoon ja jakeluun.