Yli puolet suomalaisista työnantajista ei tiedä, miten henkilöstön osaamista tulisi kehittää 

19.5.2020

Kymmenettä kertaa toteutetun Deloitten Global Human Capital Trends -tutkimuksen mukaan jopa 61 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista HR- ja liiketoimintajohtajista on epätietoisia, kuinka henkilöstöä tulisi kehittää. Kolme neljästä suomalaisesta vastaajasta pitää uuden osaamisen lisäämistä yrityksen menestymisen kannalta tärkeänä. Yrityksissä ei kuitenkaan tiedetä, minkälaista uutta osaamista tulisi hankkia. 

Vaikka uuden osaamisen yhteys tuloksentekokykyyn tunnistetaan kiistatta, koetaan organisaatioissa haastavaksi löytää tarvittavat resurssit henkilöstön kehittämiseksi. “Yritykset ovat kaksinkertaistaneet investointinsa teknologiaan viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta moni yritys on tinkinyt siitä, kuinka tukea henkilöstöään omaksumaan työssä tarvittavia uusia taitoja. Tutkimus osoittaa selvästi, että henkilöstön osaamiseen ei investoida tarpeeksi. Tämä voi johtua siitä, että johdolle ei osata kertoa, mitä kyvykkyyksiä halutaan kehittää. Tällöin siihen ei myöskään uskalleta investoida”, sanoo Asko Kauppinen.

Tätä tukee myös tutkimuksen tulos, jonka mukaan vain 17 % suomalaisista yritysjohtajista odottaa yrityksensä lisäävän huomattavasti investointeja työvoiman jatkuvaan uudistamiseen seuraavien kolmen vuoden aikana. ”Luku on varsin alhainen, vaikka tutkimus on tehty ennen koronapandemian puhkeamista. On huolestuttavaa, miten epävarma taloudellinen tilanne vaikuttaa henkilöstön kehitysinvestointeihin lähivuosina”, pohtii Kauppinen.

Tunneäly ja muutoksessa luoviminen korostuvat

Henkilöstön uudelleenkouluttaminen ja uuden osaamisen hankkiminen eivät enää pelkästään riitä. Organisaatioiden tulisi lisäksi tukea henkilöstöään muutoskyvykkyyttä kehittävien taitojen vahvistamisessa, mikä lisää työntekijöiden ja yritysten kykyä luovia yhä vaikeammin ennakoitavassa työelämässä. Vaikka työyhteisö tukee henkilöstöä kouluttamalla, yksilön oma kyvykkyys muutostilanteessa korostuu muutosvauhdin ollessa nopea. Perinteisen asiaosaamisen sijaan nousussa ovat nyt humaaniset taidot kuten tunneäly, hiljaisen tiedon jakaminen, verkostoitumistaidot ja asiakasymmärrys.

”Suomalaisissa yrityksissä mietitään kyllä teknisten taitojen kehittämistä, mutta olemme jäljessä siinä, mitä osaamista oikeasti tarvitaan. Varmasti taustalla näkyy, että suomalainen yritysmaailma on ollut perinteisesti hyvin insinöörivaltainen. Edelleen esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisestä puhuttaessa katse kääntyy teknologiaan eikä siihen, miten työntekijöiden osaamisen tulisi kehittyä, jotta teknologiasta saadaan kaikki hyöty irti”, sanoo Kauppinen.

***

Deloitten vuosittainen Global Human Capital Trends on henkilöstöjohtamisen ja työn tulevaisuuden laajimpia tutkimuksia maailmassa. Tänä vuonna kyselyyn vastasi lähes 9 000 HR- ja liiketoimintajohtajaa 119 maasta. Suomessa kyselyyn vastasi 99 HR- ja liiketoimintajohtajaa sekä asiantuntijaa eri toimialoilta.