Miten millenniaalit näkevät sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden?

Näkökulmia

Miten millenniaalit näkevät sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden?

Opiskelijayhteistyössä syntyy raikkaita ajatuksia

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuu tällä hetkellä paljon. Yksi ajankohtaisimmista teemoista on sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden digitalisoituminen, jossa on varmastikin vielä paljon mahdollisuuksia käyttämättä. Sähköisten palveluiden tarve ja käyttö kasvavat kuitenkin nopeasti. Voiko palvelujen digitalisoinnista ja itsehoidon painottamisesta löytyä apua perusterveydenhuoltoon liittyvien haasteiden ratkaisussa?

1.4.2021

Perusterveydenhuollon kenttä tutuksi

Aalto-yliopiston opiskelijat ovat selvittäneet digitaalisten itse -ja omahoitopalveluiden mahdollisuuksia Suomen perusterveydenhuollon haasteiden ratkaisemisessa. Yksi osa opintoja on ollut Deloitten tilaama projektityö. Projektin tavoitteena on ollut perehtyä Suomen perusterveydenhuollon kenttään ja tunnistaa mahdollisia kehityskohteita erityisesti asiointi- ja omahoitopalveluissa digitalisoinnin kautta.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä on useita. Väestö ikääntyy ja iäkkäiden asukkaiden määrä kasvaa huomattavasti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Osaavan työvoiman saatavuuspula näkyy jo monella paikkakunnalla ja useiden sosiaali- ja terveydenhuollon alan ammattiryhmien tekijöistä kilpaillaan yhä enemmän. Esimerkiksi vakituisia terveyskeskuslääkäreitä on vaikea saada. Samanaikaisesti sote-palvelujen kysyntä kasvaa. Myös kuntien supistuva talous tuo tilanteeseen omat haasteensa.

Digitalisaation hyötypotentiaali on terveydenhuollossa suuri

Opiskelijat haastattelivat projektia varten terveydenhuollon edustajia ja toimialan ulkopuolisia digitalisaation asiantuntijoita. Kaikki haastateltavat näkivät digitalisaatiossa suurta hyötypotentiaalia. Esimerkiksi erään arvion mukaan noin kolmannes perusterveydenhuollon käynneistä olisi mahdollista hoitaa digitaalisesti. Tämä puolestaan mahdollistaa tehokkaamman henkilöstöresurssien käytön ja säästöt esimerkiksi toimitilakuluissa.

Myös motivaatio palveluiden digitalisaatioon on vahva ja sitä pidetään ainoana mahdollisena ratkaisuna kysynnän kasvaessa ja resurssien vähentyessä. Digitalisaatiosta halutaan saada kaikki hyöty, mutta nykyisellä palveluntuotantomallilla se ei ole mahdollista. Palvelumuotoilu nähdään tässä suuressa roolissa ja mallia voidaan hakea myös toimialan ulkopuolelta.

Haasteiksi haastateltavat kokivat muun muassa monikanavaisen palvelurakenteen, pirstaloituneet järjestelmät ja lainsäädännön jäykkyyden.

Digitalisaatio tulee muuttamaan lähivuosien aikana terveydenhuoltoa – mutta miten?

Projektin syventävään osioon valittiin lähempään tarkasteluun mielenterveyspalvelut, digitaalinen oirearviointi ja ikääntyneiden palvelut.

Mielenterveyspalveluissa digitaalisilla ennaltaehkäisevillä ja varhaisen puuttumisen toimilla on aiempien tutkimusten mukaan merkittävät kustannusvaikutukset. Digiratkaisuilla voidaan saada koko arvoketjuun jopa 30 % kustannussäästöt. Myös digitaalisessa oirearvioinnissa kustannussäästöpotentiaali on huomattava. Oirearviota voidaan hyödyntää erimerkiksi tiedonkeruussa, potilaan oireiden itsetulkinnassa ja kiireellisyyden arvioinnissa.

Ikäihmisille digiratkaisut tuovat turvaa arkeen ja mielenrauhaa läheisille sekä kustannusten säästöjä koko yhteiskunnalle. Esimerkiksi ikääntyneiden kaatumisista voidaan välttää jopa neljännes erilaisilla turvateknologioilla.

Terveydenhuollon on aika siirtyä 2020-luvulle

Projektin lopputulemana todetaan, että perusterveydenhuollon tilanne vaatii vielä digitaalisten työkalujen kehittämistä. Vaikka terveydenhuollossa on tehty useita onnistuneita kokeiluja ja pilotteja, digitaalisten palveluiden kehitys on hyvin pirstaleista. Myöskään laajamittaisia digipalveluiden käyttöönottoja ei ole toteutettu kovin paljon.

Teknisesti monet digitaaliset ratkaisut ovat kuitenkin jo olemassa, ja ne ovat myös helposti sovellettavissa monenlaisiin palveluihin. Palvelumuotoilun avulla näitä palveluita voidaan ottaa myös hauraampien väestönryhmien käyttöön.

Monet terveydenhuoltoon sopivista digiratkaisuista ovat jo käytössä muilla toimialoilla, kuten pankki- tai vakuutussektorilla. Terveydenhuoltopuoli tulee vielä toistaiseksi jäljessä – ja on joiltain osin ”kuin aikamatka 80-luvulle”.

Mitä muuta millenniaalit ajattelevat terveyspalveluiden tulevaisuudesta? Lataa projektin yhteenvetoraportti täältäMyös Deloitten tuoreessa 2021 Healthcare Outlookissa tarkastellaan terveydenhuollon digitalisaatiota – tutustu raporttiin täällä.

Oliko tieto hyödyllistä?