Hallitsematon ilmastonmuutos maksaa yli 170 biljoonaa euroa maailmantaloudelle seuraavan 50 vuoden aikana

Tuoreessa Deloitten Global Turning Point -raportissa analysoidaan 15 maantieteellistä aluetta Aasiassa, Tyynenmeren alueella, Euroopassa ja Amerikassa. Havainnot osoittavat selkeästi ilmastonmuutoksen taloudelliset madonluvut, mutta myös mahdollisuudet. Tehokkaammalla kansainvälisellä yhteistyöllä kohti vihreää siirtymää maailmantalous voisi elpyä vajaan 50 vuoden aikana reilut 41 biljoonaa euroa. Tämä vastaa 3,8 prosenttia maailmanlaajuisesta bruttokansatuotteesta.

”Luvut ovat hätkähdyttäviä, mutta niitä pitää tulkita ennen kaikkea mahdollisuuksien kautta. Edessämme on kerran sukupolvessa eteen tuleva tilaisuus ohjata maailmantaloutta oikeaan suuntaan ja luoda kestävämpää ja vastuullisempaa pitkän aikavälin kasvua”, kommentoi Anne-Maria Flanagan, Deloitte Suomen vastuullisuusliiketoiminnasta vastaava partneri.

Nettonolla-matkalla maantieteellisiä eroja

Raportti osoittaa, että vihreän siirtymän matka kohti ilmastoneutraalia, kaikkia kasvihuonepäästöjä koskevaa nettonollaa, on erilainen eri maantieteellisillä alueilla. Tämä johtuu useista tekijöistä, kuten hallinnon ja yhteiskunnan rakenteista, ilmastonmuutoksen vaikutuksille altistumisesta, yleisestä riskiprofiilista sekä markkinoiden vahvuuksista ja valmiuksista.

Lisäksi jokaisella maantieteellisellä alueella on oma ainutlaatuinen käännekohtansa, jolloin vihreän siirtymän taloudelliset hyödyt nousevat arvoltaan investointeja suuremmiksi. Esimerkiksi Aasiassa ja Tyynenmeren alueella vihreän siirtymän etuja uskotaan saavutettavan jo 2020-luvulla, kun taas Eurooppa näkee kestävien investointiensa tuoton vasta 2050-luvulla. Siirtymän etenemisen eroista huolimatta kaikki alueet saavuttavat käännekohtansa raportin mukaan vuoteen 2070 mennessä, ja saavat sitä kautta pitkän aikajänteen taloudellista hyötyä.

Flanagan muistuttaa kestävän tulevaisuuden rakentamisen olevan monellakin tapaa ainoa vaihtoehto: ”Jos ilmasto lämpenee noin kolme celsiusastetta vuosisadan loppuun mennessä, on edessä humanitaarinen katastrofi. Kyse ei olisi enää vain tuottavuuden ja työllisyyden laskusta. Ruuan ja veden niukkuudella olisi merkittäviä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin – seurauksena olisi elintason jyrkkä heikkeneminen maailmanlaajuisesti.”

Vähähiilisempi tulevaisuus vaatii laajempaa kansainvälistä yhteistyötä

Talouden ohjaaminen kohti vähähiilisempää tulevaisuutta vaatii laajaa yhteistyötä. Hallitusten tulee lisätä tiivistä yhteistyötä rahoitus- ja teknologiasektorin kanssa – johtaa päätöksentekoa puhtaisiin energiajärjestelmiin ja uusien vihreän teknologian innovaatioihin tehtävien investointien lisäämiseksi eri toimialoilla.

”Kollektiivinen siirtyminen fossiilisista polttoaineista riippuvaisesta taloudesta ensisijaisesti uusiutuvalla energialla toimivaan talouteen toisi kasvua ja työpaikkoja. Onnistunut muutos edellyttää kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä ja yhteistä sääntelyä”, Flanagan toteaa.

Ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävän yhteistyön neljä keskeistä suuntaa:

1. Julkinen ja yksityinen sektori tiivistävät yhteistyötään luodakseen puitteita ja toimintatapoja konkreettisen muutoksen aikaansaamiseksi.
2. Valtio- ja yritysjohto tekevät merkittäviä investointeja, jotka käynnistävät talouden rakenteellisen muutoksen. Etualalle nousevat vähäpäästöiset teollisuudenalat, ja vihreä siirtymä nopeutuu.
3. Maantieteelliset alueet saavuttavat "käännekohtiaan". Vihreän siirtymän hyödyt kohti nettonollaa painavat lopulta vaakakupissa kustannuksia enemmän ja luovat kasvua pitkällä tähtäimellä.
4. Kun käännekohta on saavutettu, yhteiskunta omaksuu vihreämmän tulevaisuuden. Vähähiiliset järjestelmät tukevat kestävää taloutta, joka kasvaa nopeammin kuin hiili-intensiivinen vaihtoehto.