Lehdistötiedotteet
Deloitten selvitys: Suurin osa suomalaisista luottaa yhä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietoturvaan
Vain 5 % suomalaisista ei luota lainkaan julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietoturvaan, vastaava luku yksityisille toimijoille on 8 %. Tämä selviää Deloitten tekemästä selvityksestä. Suomalaiset ovat myös luottavaisempia teknologiaan kuin muissa Pohjoismaissa asuvat.
18.1.2021
Kysyimme joulukuussa 2020 tuhannelta täysi-ikäiseltä suomalaiselta yksityishenkilöltä heidän luottamustaan siihen, ovatko heidän potilas- ja muut henkilötiedot turvassa tietomurtojen varalta Suomen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla.
”Kyselytulos osoittaa, ettei viimeaikainen psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietoturvarikos ole romuttanut suomalaisten luottamusta julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietosuojaan. Luottamuksen ylläpitäminen ja sen kasvattaminen vaatii kuitenkin entistä huolellisempaa potilastietojen säilyttämistä ja kirjaamista", sanoo Deloitten kyberturvallisuuspalveluista vastaava johtaja Antti Herrala.
”Kyberrikollisten näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ovat erityisen houkuttelevia kohteita. Niillä on hallussaan iso määrä henkilö- ja potilastietoja, jotka ovat arvokasta valuuttaa pimeillä markkinoilla”, Herrala jatkaa.
Suomalaiset luottavaisia teknologiaan
Suomalaiset ovat muutenkin muihin Pohjoismaihin verrattuna luottavaisempia ja myönteisempiä teknologian suhteen. Deloitten Digital Consumer Trends 2020 -tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat esimerkiksi koronavilkku-sovellukseen muita pohjoismaalaisia myönteisemmin. Yli puolet (55 %) suomalaisista kannattaa sovelluksen käyttöä ja vain reilu viidennes (23 %) vastustaa sitä. Muissa Pohjoismaissa kansalaiset ja lainsäätäjät olivat huolestuneempia sovelluksen tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi Ruotsissa vastustus (35 %) koronasovellusta kohtaan oli lähes yhtä suurta kuin sen kannatus. (34 %).
Erilaiset tietovuodot ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ovat yleisesti nostaneet kuluttajien tietoisuutta henkilötietojen arvosta ja niihin liittyvistä riskeistä. Tietoturvan osalta moni yritys on kehittänyt teknistä tietoturvavalmiuttaan, mutta rikollisten taitotason noustessa, vahvankin teknisen kontrollin saattaa läpäistä moderni kalasteluviesti. ”Valitettavan usein tietomurroissa onnistutaan siksi, että yksittäinen käyttäjä mahdollistaa rikoksen oman tietämättömyyden, huolimattomuuden, varomattomuuden tai optimistisuuden vuoksi. Välttyäksemme tietomurroilta tulisi jokaisen digilaitetta käyttävän ymmärtää oma vastuunsa”, toteaa Herrala.
Kuluttajien luottamuksen ollessa tietoturvaan yhä vahvaa, tulee viranomaisten ja toimijoiden pohtia tarkkaan, onko kuluttajien luottamus ansaittua, kuinka ylläpitää sitä ja miten vastata siihen myös jatkossa. Jokaisen toimijan vastuulla on varmistaa ja ylläpitää käyttämiensä teknologioiden tietoturvallisuutta. Luottamuksen kariutuminen rapauttaa pitkällä tähtäimellä myös yhteiskuntaamme tai yksittäistä toimialaa ja sen uskottavuutta. ”On syytä myös pohtia, altistaako meidän optimistinen ja luottavainen asenteemme teknologiaa kohtaan meitä tulevaisuudessa lisääntyville tietoturvarikoksille. Lisäksi tulisi ratkaista, miten jokainen meistä olisi diginatiiviuden rinnalla myös tietoturvanatiivi”, sanoo Herrala.
Tutkimuksesta:
Selvitys toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta, johon vastasi 1000 suomalaista. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tiedonkeruuaika oli 15.-27.12.2020.
Deloitten Digital Consumer Trends -tutkimus on selvittänyt yli 36 000 kuluttajan mobiilikäyttäytymistä 23:ssa maassa. Pohjoismaissa tutkimukseen vastasi 5 000 kuluttajaa, Suomesta vastaajia oli 1 000.