Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat lähes kaikissa organisaatioissa

^25.1.2022

Ilmaston kannalta voidaan saada aikaan positiivisia tuloksia vaikuttavilla teoilla ja yhteistyöllä kumppanien kanssa – toiminta pitää kohdistaa oikein nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus. 2022 Cxo Sustainability- tutkimuksemme mukaan ylin johto on selvästi enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta (67 %) kuin maailman väestö keskimäärin (57 %). Ylin johto näkee paraatipaikalta, että ilmastonmuutoksen osalta tilanne on todella vakava ja että se kärjistyy entisestään (79 %). Kukaan ei ole suojassa sen vaikutuksilta, ja jopa 97 % vastaajista sanoo liiketoimintansa jo kärsineen ilmastonmuutoksesta. Toisaalta aikaisempaa suurempi osuus ylimmästä johdosta kokee, että ilmastonmuutokseen on mahdollista yhä vaikuttaa (88 %).  
 

”Tilanteen vakavuus on selvästi ymmärretty ja koettukin, kun vaikutukset tuntuvat liiketoimintamallin toimintaedellytyksissä ja toimitusketjussa. Toisaalta ollaan optimistisia omien vaikutusmahdollisuuksien suhteen. Uskon, että ymmärrys ja keinot, kuten uusien teknologioiden ja datan tehokkaampi hyödyntäminen, ovat lisääntyneet. Se saattaa luoda tunteen, että pystytään vaikuttamaan konkreettisemmin, kun tiedetään entistä selkeämmin, mihin suuntaan asioita pitää kehittää ja mitä pitää tehdä”, toteaa Anne-Maria Flanagan, Deloitten Suomen vastuullisuusliiketoiminnan johtaja ja partneri. 
 

Suurin huoli ilmastonmuutoksesta ylimmän johdon keskuudessa on yhä sen suorat vaikutukset organisaation liiketoimintaan. Sääntelyn lisääntyminen ja ilmastopolitiikka ovat vastaajien toisiksi suurin ilmastotoimiin liittyvä huolenaihe.  
 

“Tämä ei ole mikään ihme. Sääntelyä tulee nyt enemmän kuin koskaan ja se kohdistuu myös toimialoille, joihin se ei ole ilmastonäkökulmasta aikaisemmin osunut niin voimakkaasti”, Flanagan summaa. 

Organisaatiot tekevät enemmän ilmastotoimia kuin koskaan aiemmin – mutta vain osalla toimista on vaikutusta

Yllättävän moni vastaaja kokee, että niiden organisaation tekemät vastuullisuustoimet ovat turhia ilmastonmuutoksen hidastamisen suhteen (57 %), mutta niitä tehdään silti. Vastaajista valtaosa (71 %) sanoi kokevansa lyhyen aikavälin vastuullisuustoimien kehittämiseen painetta sijoittajilta ja sidosryhmistä. Sidosryhmistä pankkien ja rahoittajien vaatimukset kasvavat ja konkretisoituvat nopeasti. Ne juoksuttavat sääntelyn vaatimukset organisaatioihin esimerkiksi lainaehtojen ja vakuusvaatimusten kautta. Tämä on haastava tilanne kaikille osapuolille. 
 

”Tämä on mielenkiintoinen paradoksi. Sijoittajat vaativat organisaatioilta lyhyen aikavälin tuottoa, mutta myös tehokkaampia ilmastotoimia. Tämän vuoksi oikeisiin asioihin ei ehkä uskalleta keskittyä, sillä ne maksavat liikaa lyhyellä tähtäimellä. Pitkän aikavälin teot ja suunnitelmat korostuvat niiden organisaatioiden joukossa, jotka tunnistavat ilmastotyön hyödyt ja sen tuomat kasvumahdollisuudet. Näissä organisaatioissa on ymmärretty, että tekemättömyys tulee kalliimmaksi. Ne ovat myös löytäneet tavan, jolla vastuullisuus viedään osaksi koko liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua”, tiivistää Flanagan. 

Ilmastotoimien menestyjät – mitä johtavat organisaatiot tekevät oikein?

Menestyksekkäissä, muita edellä olevissa organisaatioissa, joita edusti 19 % vastaajista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen varautumista johdetaan samalla tavalla kuin muita liiketoimintakriittisiä alueita. Yhdistävä tekijä näille organisaatioille on myös se, että ne ovat lähtökohtaisesti enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta. On loogista, että ne myös toimivat aktiivisemmin ja tehokkaammin. 

”Tällaiset organisaatiot tekevät toimenpiteitä aidosti liiketoimintansa vuoksi, eivät vain siksi, että se on oikein. Ne myös näkevät toimiensa hyödyt paremmin. Vastuullisuustoimet on todennäköisesti onnistuttu viemään osaksi organisaation kulttuuria ja strategiaa. Johto, henkilöstö ja kumppaniverkosto on sitoutettu yhteisiin ilmastotavoitteisiin ja -toimintasuunnitelmaan, ja myös sääntelyä seurataan aktiivisesti,” kertoo Flanagan. 

Tutkimuksesta: 

Vuosittaiseen tutkimuksemme vastasi yli 2000 ylimmän johdon edustajaa 21 eri maasta. Pohjoismaalaisten osuus vastaajista oli noin 14 %. 

Lataa koko raportti ja lue lisää tutkimuksestamme >>