Artikkeli

Neljä skenaariota johtajille

Tulevaisuus Covid-19-pandemian jälkeen

COVID-19:n puhkeamisen jälkeen Deloitte ja Salesforce kokosivat maailman tunnetuimpia skenaarioajattelijoita saman pöydän ääreen arvioimaan pandemian vaikutuksia yhteiskuntaan ja liiketoimintaan. Millaiselta maailma näyttää, kun kriisi on ohi ja mikä vie kohti uutta menestystä? Asiantuntijat loivat neljä mahdollista skenaariota auttamaan päätöksenteossa.

Skenaariot pyrkivät tarjoamaan kuvan siitä, miten yritykset ja yhteiskunta voivat kehittyä seuraavien kolmen–viiden vuoden aikana, kun maailma navigoi globaalin pandemian mahdollisissa pitkäaikaisissa vaikutuksissa.

Neljä näkemystä perustuvat skenaarioihin – tarinoihin tulevaisuudesta, jotka on suunniteltu antamaan uusia ideoita ja löytämään mahdollisuuksia – jotka ovat maailman tunnetuimpien skenaarioajattelijoiden käsialaa.

  • Miten johtajien sitten kannattaisi skenaarioita hyödyntää?
    Tutustu siihen, miten asiantuntijoiden pandemian aikana näkemät trendit voivat muokata toimintaympäristöämme pitkällä tähtäimellä.
  • Käy tuloksellisia keskusteluja kriisin kestävistä vaikutuksista ja seurauksista.
  • Tunnista päätökset ja toimet, jotka parantavat selviytymistä ketterästi nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
  • Siirry mietinnöissäsi pidemmälle kuin ainoastaan miettimään "toipumista" kriisistä. Pohdi lisäksi, miten saat organisaatiosi "kukoistamaan" myös pitkällä tähtäimellä.

Olemme tutkimattomilla vesillä, mutta johtajien on kuitenkin ryhdyttävä päättäväisiin toimiin varmistaakseen organisaationsa kilpailukyky. Olemme hahmotelleet neljä yhteiskunnalle ja yrityksille tarkoitettua COVID-19-skenaariota. Ne kuvaavat erilaisia ​​tapoja, mitem voimme selvitä kriisistä. ja saada maailma uudelleen jaloilleen ja kukoistamaan.

 

Viisi tulevaisuuteen vaikuttavaa epävarmuustekijää

COVID-19 on vaikuttanut yli miljardin ihmisen normaaliin elämään ympäri maailmaa. Lopulta kriisi kuitenkin päättyy ja elämä palaa normaaliin. Mutta entä jos se ei ole kuin ennen? Mikä on muuttunut nyt tapahtuvan seurauksena?

Olemme tunnistaneet viisi tulevaisuuden ymmärtämiseen liittyvää perustavanlaatuista epävarmuutta aiheuttavaa tekijää, joilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia COVID-19: n jälkeiseen aikaan:

  • Pandemian yleinen vakavuus ja sairauden etenemismalli
  • Yhteistyön taso maiden sisällä ja välillä
  • Terveydenhuoltojärjestelmän vastaus kriisiin
  • Kriisin taloudelliset seuraukset
  • Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen kehittyminen kriisin myötä.
     

Skenaariot pyrkivät avaamaan silmämme uusille mahdollisuuksille

Skenaariot ovat tarinoita siitä, millainen tulevaisuus voi olla. Ne on luotu jäsennellyn prosessin avulla venyttämään ajatteluamme, haastamaan perinteinen historiaan pohjautuva tieto ja viisaus sekä toimimaan paremman päätöksenteon pohjana jo tänään. Ne eivät ole ennusteita mitä tapahtuu. Ne ovat hypoteeseja siitä, mitä voi tapahtua. Niiden tarkoituksena on avata silmämme uusille mahdollisuuksille tai piilotetuille riskeille.

Olemme valinneet aikaikkunaksi kolmesta viiteen vuoteen, koska se on riittävän laaja merkittävän muutoksen tapahtumiseksi, mutta silti riittävän lyhyt, jotta avainhenkilöt voivat ryhtyä käytännön toimiin parantaakseen organisaationsa luotsaamista vaikeilla vesillä.
 

Neljä skenaariota

Seuraavissa COVID-19-skenaarioissa tutkitaan globaalin pandemian mahdollisia vaikutuksia yhteiskunnalle ja yrityksille. 


1) Ohimenevä myrsky

COVID-19-pandemia ravistelee yhteiskuntaa, mutta hitaan käynnistysvaiheen jälkeen terveys- ja poliittinen järjestelmä vastaavat tilanteeseen entistä tehokkaammin. Virus saadaan hävitettyä odotettua aikaisemmin, koska globaalit toimijat ovat koordinoineet onnistuneesti toimenpiteitä tietoisuuden levittämiseksi ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi. Heidän osaamisensa kriisissä rakentaa ja palauttaa luottamuksen julkisiin instituutioihin.

Huolimatta suhteellisen lyhytaikaisesta pandemiasta aiheutuu siitä pitkäaikaisia ​​taloudellisia vaikutuksia. Verotukselliset ja rahapoliittiset elvytystoimet auttavat pehmentämään sokkeja, mutta eivät pysty korvaamaan tappioita, joita pienet yritykset sekä pieni- ja keskituloiset ihmiset ovat kokeneet. Jännitteet kasvavat sosioekonomisten luokkien välillä.

Mitä meidän pitäisi uskoa, jotta skenaario on todennäköinen:

  • Hallitukset viestivät tehokkaasti pandemian vakavuudesta ja tekevät yhteistyötä parhaiden käytäntöjen jakamiseksi. Yhteiskunnat noudattavat tehokkaasti karanteenitoimenpiteitä koronaviruksen leviämisen vähentämiseksi.
  • Viruksen toisen aallon viitteitä ei löydy. Viruksen torjuntamekanismit (kuten immunisointi) otetaan käyttöön, ja ne johtavat pitkällä tähtäimellä tehokkaisiin ehkäisy- ja hoitomenetelmiin.
  • Taloudellinen toiminta lisääntyy vuoden 2020 lopulla. Elpyminen on alun perin hidasta, mutta kiihtyy vuoden 2021 jälkipuoliskolla, kun kuluttajien luottamus omaan tilanteeseensa paranee.

 

2) Kiltit yritykset 

COVID-19-pandemia jatkuu alkuperäisten ennusteiden mukaisesti, ja asettaa kasvavan taakan eri maiden hallituksille, jotka kamppailevat hoitaakseen kriisin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet kasvavat, kun yritysten rooli osana globaalia ratkaisua lisääntyy. Uusia ”pop-up-ekosysteemejä” syntyy, kun eri alojen yritykset solmivat kumppanuuksia vastatakseen kriittisiin tarpeisiin ja ajavat kaivattuja innovaatioita. Sosiaalisen median yritykset, alustayhtiöt ja tekniikan jättiläiset parantavat huomattavasti mainettaan.

Lopulta yritykset siirtyvät kohti ”sidosryhmäkapitalismia” uudella asenteella keskittyen erityisesti siihen, kuinka ne voivat parhaiten palvella asiakkaitaan, osakkeenomistajia ja työntekijöitä rakentaakseen uudelleen yhteiskuntia kriisin jälkeen.

Mitä meidän pitäisi uskoa, jotta skenaario on todennäköinen:

  • Yritykset tekevät aloitteen viruksen leviämisen torjumiseksi toimittamalla terveydenhuollon asiantuntemusta ja parannettuja ohjelmistoja ja työkaluja.
  • Siirtyminen kohti suurempaa yritysvastuuta nähdään uusissa strategioissa ja valinnoissa, jotka johtavat entistä suurempiin investointeihin työntekijöihin ja yhteisöihin.
  • Talouden elpyminen alkaa loppuvuodesta 2021. Elpyminen on hidasta vuoden 2022 alussa ja kiihtyy vuoden 2022 jälkipuoliskolle.

 

3) Auringonnousu idässä

COVID-19-pandemia on vakava ja etenee epäjohdonmukaisesti ympäri maailmaa. Kiina ja muut Itä-Aasian maat hallitsevat ja hoitavat tautia tehokkaammin, kun taas länsimaat kamppailevat hitaampien ja epäjohdonmukaisten reaktioiden aiheuttamien syvien ja pitkään kestävien vaikutusten kanssa – inhimillisten sekä sosiaalisten ja taloudellisten.

Globaali valtakeskus siirtyy ratkaisevasti itään, kun Kiina ja muut Itä-Aasian maat ottavat ohjat maailman johtavina voimina ja johtavat terveydenhuoltojärjestelmän ja muiden instituutioiden välistä maailmanlaajuista koordinointia. Kiinan, Taiwanin ja Etelä-Korean kyvystä hillitä viruksen puhkeamista keskitetyllä hallituksen kontrollilla tulee uusi ”kultastandardi”.

Mitä meidän pitäisi uskoa, jotta skenaario on todennäköinen:

  • Itä-Aasian maat selviävät toipumisjaksosta vähemmin taloudellisin vaikutuksin.
  • Kiina nostaa huomattavasti ulkomaisia ​​suoria sijoituksiaan vahvistaakseen maailmanlaajuisesti mainettaan.
  • Ihmiset hyväksyvät suuremmat valvontamekanismit osana yleistä etua.
  • Talouden elpyminen alkaa vuoden 2021 lopulla, ja idän elpyminen tapahtuu huomattavasti nopeammin ja varmemmalla pohjalla.
 
4) Yksinäiset sudet

COVID-19-pandemiasta tulee pitkäaikainen kriisi, kun tautiaallot vavisuttavat maailmaa pidempään kuin mihin kukaan oli valmistautunut. Kuolemantapaukset, sosiaaliset levottomuudet ja taloudellinen alamäki kiihtyy. Näkymätön vihollinen on kaikkialla, ja vainoharhaisuus kasvaa.

Kansakunnat kontrolloivat ulkomaalaisia ​​tiukasti ja pakottavat toimitusketjut kotimaisiksi paikallisen turvallisuuden nimissä. Maat harjoittavat yhä eristyneempää politiikkaa kotiturvallisuuden nimissä. Hallituksen valvonta on yleistä, ja ihmisiä sekä heidän liikkeitään tarkkaillaan teknisellä valvonnalla.

Mitä meidän pitäisi uskoa, jotta skenaario on todennäköinen:

  • SARS-Cov-2 -viruskanta, joka aiheuttaa COVID-19 -taudin, jatkaa muuntumista ja kehittymistä välttääkseen hävittämisen.
  • Kansalaiset antavat hallituksille vapaudet viruksen torjunnassa.
  • Maat heikentävät yhteistyötä ja panevat täytäntöön eristyneempää politiikkaa.
  • Hallitukset turvautuvat äärimmäisen valvonnan ja seurannan välineisiin.
  • Maailmantalous elpyy vuoden 2022 puoliväliin mennessä, ja talouden toipumisvauhti sekä määrä vaihtelee maittain.
     

Lue lisää yllä kuvatuista skenaariosta oheisesta raportista.

 

Lopuksi - pohdi omalta kohdaltasi:

Kun pohdit näitä skenaarioita, mieti esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä skenaario kuvaa parhaiten maailmaa, johon organisaatiosi näyttää valmistautuvan?
  • Onko olemassa skenaario, jota organisaatiosi tällä hetkellä ei mietitä, mutta pitäisi miettiä?
  • Mitä teidän pitäisi tehdä toisin voidaksesi voittaa kaikissa näissä skenaarioissa?
  • Mistä kyvykkyyksistä, kumppanuuksista, segmenteistä ja osaamisstrategioista tarvitset lisää tietoa?

Muista, että nämä skenaariot ehdottavat useita mahdollisia tuloksia COVID-19-kriisin kehittyessä. On vielä liian aikaista sanoa, mitkä näistä tai muista skenaarioista nousevat esiin ja toteutuvat.

Millaiselta maailma näyttää, kun koronakriisi on ohi? | Neljä tulevaisuuden skenaariota

Deloitte Studiossa Tuomo Saari

Oliko tieto hyödyllistä?