Kiristyykö osinkoverotus ja mitä omistajayrittäjä voi tehdä, jos niin käy?

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi 6.3.2023
verokartoituksen, joka täydentää ministeriön samana päivänä julkistamaa
menokartoitusta. VM:n julkaisujen tarkoitus on antaa virkamiesnäkökulma julkisen talouden kestävyyden parantamiseen menonsupistuksilla ja veronkorotuksilla. Pian tämän viikon sunnuntain 2.4.2023 eduskuntavaalien jälkeen alkavat neuvottelut uudesta hallituksesta, ja tietenkin myös tulevan hallituksen rahankäytöstä.

VM:n verokartoituksessa esitetään, että parhaita keinoja
verotuottojen kasvattamiseksi ovat alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen. VM esittää, että kiristykset toteutetaan niin sanotun Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän vuonna 2017 valmisteleman mallin pohjalta. Työryhmän tehtävänä oli tuolloin tarkastella yritysverotuksen tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta.

Miten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus muuttuu, jos VM:n esitys toteutuu?

Nykyisen osinkoverojärjestelmän periaatteet ovat olleet voimassa
verovuoden 2005 alusta lähtien. Osinkojen verokohtelu eroaa listatuilla ja
listaamattomilla osakeyhtiöillä. Listaamattoman osakeyhtiön osinkoverotus
perustuu nettovarallisuuteen ja sille laskettuun tuottoon. Listaamattomalta
yhtiöltä saadut osingot ovat 25-prosenttisesti veronalaisia kahdeksan prosentin vuotuiseen tuottoon ja 150 000 euron vuosimäärään asti. Siltä osin kuin osinko ylittää 150 000 euroa, mutta on edelleen enintään kahdeksan
prosentin tuoton suuruinen, on osinko 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Siltä osin kuin osinko ylittää kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton, se on 75-prosenttisesti ansiotuloa.

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän mallissa, jota VM
esittää hyödynnettäväksi, tuottoprosentti alennetaan neljään ja 150 000
euron raja poistetaan. Osingot ovat mallissa 40-prosenttisesti pääomatuloa
neljän prosentin tuottorajan sisällä. Neljän prosentin tuottorajan ylittävältä
osalta ne ovat 75-prosenttisesti ansiotuloa. Listaamattoman yhtiön
osinkoverorasitus yhteisövero mukaan lukien on nykyään alimmillaan 26 prosenttia. Käytännössä VM:n malli tarkoittaa, että osinkovero kiristyy siten, että se on alimmillaan 29,6 prosenttia.

Voiko VM:n esitys toteutua ja mitä omistajayrittäjä voi tehdä asialle?

Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus on ollut säännöllisesti
esillä viime aikoina myös poliitikkojen puheenvuoroissa. Useiden puolueiden
eduskuntavaalien alla julkaisemiin talous -ja veropoliittisiin ohjelmiin
sisältyy kirjaus osinkoverotuksen kiristämisestä. Vaalituloksesta ja
hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden voimasuhteista riippuen on siis
olemassa todellinen mahdollisuus, että omistajayrittäjien osinkoverotus todella kiristyy, tai asiaa vähintäänkin selvitetään tarkemmin.

Jos osinkoverotuksen kiristykset toteutuvat ja ne tehdään
VM:n esittämän mallin pohjalta, osinkoverotus perustuu jatkossakin
listaamattomissa yhtiöissä nettovarallisuuteen ja tuottoprosenttiin, jonka
rajoissa jaettuja osinkoja verotetaan kevyemmin kuin tuottoprosentin ylittäviä
osinkoja. Jos tuottoprosenttia lasketaan VM:n ehdotuksen mukaisesti, tulee
entistä tärkeämmäksi varmistaa, että yhtiön nettovarallisuus on laskettu oikein. Nettovarallisuus perustuu yhtiön veroilmoitukseen.  Monissa yhtiöissä veroilmoituksissa voi olla virheitä, jotka johtavat nettovarallisuuden ilmoittamiseen liian alhaisena. Asioiden korjaamisella on siis mahdollista saavuttaa huomattava parannus osingon euromäärään, joka voidaan jakaa tuottoprosentin puitteissa.

Jos osinkoverotuksen kiristykset toteutuvat ja ne tehdään VM:n esittämän mallin pohjalta, osinkoverotus perustuu jatkossakin listaamattomissa yhtiöissä nettovarallisuuteen ja tuottoprosenttiin, jonka rajoissa jaettuja osinkoja verotetaan kevyemmin kuin tuottoprosentin ylittäviä osinkoja.

Osinkoverotuksen mahdollinen kiristys johtaa myös tarpeeseen
miettiä aiempaa tarkemmin rahoitusmuotoja, joilla yhtiön omistajat rahoittavat yhtiötä. Esimerkiksi vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien käyttö yhtiön rahoittamisessa voi tulla aiempaa kannattavammaksi. Lisäksi voi olla aiheellista harkita, onko yhtiön omistusrakenne paras mahdollinen. Siirtyminen suorasta operatiivisen yhtiön henkilöomistuksesta konsernirakenteeseen, jossa operatiivisen yhtiön omistajaksi luodaan uusi konsernin emoyhtiö, voi olla osinkoverotuksen näkökulmasta kannattava järjestely uudessa tilanteessa.

Deloitten asiantuntijat keskustelevat mielellään
kanssasi veropolitiikan tulevaisuuden näkymistä ja niiden vaikutuksista sinun
ja yrityksesi tilanteeseen.