Palkitsemisen on oltava yhä vastuullisempaa – poikkeusvuosi piti ylimmän johdon palkankorotukset kurissa 

29.3.2021

Vastuullisuusstrategiat osaksi johdon palkitsemista

Yritysten vastuullisuusraportointia koskevat vaatimukset ovat laajentuneet viime vuosina. ”Nykyään vaatimukset vastuullisuudesta ja ESG-strategiasta koskevat kaikkia yrityksiä toimialaan ja ilmeiseen hiilijalanjälkeen katsomatta. Paine arvioida yhtiön toimintaa vastuullisuuden näkökulmasta ja raportoida siitä sijoittajille kasvaa edelleen. On selvää, että uskottavan vastuullisuusstrategian tulee näkyä, ja tuntua, myös johdon palkitsemisessa. Tutkimuksestamme näkyykin, että ESG-mittarit huomioidaan ylimmän johdon palkitsemissa yhä useammin”, korostaa Deloitten palkitsemispalveluiden Suomen asiantuntija Emma Häll.

Pohjoismaat tulevat tässä kehityksessä Manner-Eurooppaa jäljessä. Kun Euroopan sadasta suurimmasta yhtiöstä jo 42 on ottanut käyttöönsä jonkinlaisen ESG-mittarin johdon palkitsemisessa, Pohjoismaissa vain keskimäärin 20 prosentilla yhtiöistä on vastaavia ESG-mittareita käytössään. Tarve mittareiden käyttöönotolle myös Pohjoismaisissa yhtiöissä on kuitenkin selvä. ”Kysymys on hankala, sillä mittareiden käyttöönottaminen palkitsemisessa edellyttää yrityksiltä myös varsinaisen palkitsemisen ulkopuolelle ulottuvia toimia. Käyttöönotto edellyttää kokonaisvaltaisen, selkeän ja konkreettisen vastuullisuus- ja ESG-strategian laatimista. Lisäksi tarvitaan strategian jalkauttamista yksittäisten tavoiteasetantojen tasolle sekä selkeiden mittareiden luomista strategian ja vastuullisuustavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi”, Häll toteaa.

Perinteisten suorien ja selkeiden ympäristövaikutusten rinnalla halutaan nähdä myös laajempia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintoon liittyviä tavoitteita ja mittareita. Vaatimusten kasvaessa myös yrityksen vastuullisuus- ja ESG-strategian (Environmental, Social and Government) kytkeminen palkitsemiseen on noussut esille.
 

Sama palkitsemisstrategia ei sovi kaikille yrityksille

Palkitsemisstrategian sisältö ja mittarit riippuvat olennaisesti yrityksestä ja toimialasta. ”Samat tavoitteet ja mittarit eivät sovellu pelifirmalle, IT-ohjelmistoja kehittävälle yhtiölle tai perinteiselle teollisuusyritykselle. Kunkin yrityksen tulee määrittää oman toimintansa kannalta keskeisimmät ja vahvimmin myös yhteiskuntaan vaikuttavat ESG-tavoitteet”, sanoo Deloitten globaaleista työnantajapalveluista Suomessa vastaava osakas Veera Campbell.

”Yritysten tulee päättää lähitulevaisuudessa yrityksen toiminnan, tarkoituksen ja arvojen kannalta merkittävimmät ESG-mittarit ja muotoilla ne konkreettisiksi tavoitteiksi tavoiteasetantaa varten. Lisäksi niiden täytyy määritellä myös vastuullisuustavoitteiden laajuus − koskeeko se koko henkilöstöä vai pelkästään ylintä johtoa. Yritykset joutuvat myös pohtimaan, mikä osa ja kuinka suuri määrä palkitsemisesta voidaan sitoa vastuullisuustavoitteiden ja ESG-mittareiden täyttymiseen”, Campbell täsmentää.

Monen toimitusjohtajan palkka jäi nousematta poikkeusvuonna

Suurimmissa eurooppalaisissa ja pohjoismaisissa yhtiöissä näkyy poikkeusvuoden 2020 tuoma paine säilyttää toimitusjohtajien palkat ennallaan. Yli puolella (52 %) sadan suurimman eurooppalaisen yhtiön toimitusjohtajalla palkka säilyi edellisen vuoden tasolla ilman korotuksia. Pohjoismaisissa yhtiöissä palkankorotus jäi saamatta noin kolmasosalla toimitusjohtajista.

”Jos toimitusjohtajien palkankorotukset ovat jääneet Euroopan suurimmissa yhtiöissä Pohjoismaisia kollegoita useammin saamatta, vuosibonusten maksimimäärät ovat puolestaan Euroopassa tuntuvasti korkeampia kuin Pohjoismaissa. Vuosipalkkaan verrattuna enimmäisbonusten mediaani on Euroopan suurimmissa yhtiöissä ollut 200 % tasolla, kun vastaavasti Pohjoismaisissa yhtiöissä mediaani on liikkunut sadan prosentin tasolla”, kiteyttää Häll.

________________________

Tutkimuksesta: Deloitten ylimmän johdon palkitsemistutkimus selvitti palkitsemisen trendejä Euroopan sadan suurimman yhtiön ja Pohjoismaisten yhtiöiden 2020 yhtiökokoustietojen perusteella.