Uutiset

Sijoittajien ja muiden sidosryhmien kiinnostus vastuullisia verokäytäntöjä kohtaan kasvaa – miten vastata odotuksiin?

Sijoittajat ja erilaiset järjestöt ovat viime aikoina osoittaneet lisääntyvää kiinnostusta yhtiöiden verokäytäntöihin. Sijoittajat odottavat yhtiöiden julkistavan aiempaa enemmän tietoa yhtiön verovastuullisuudesta. Myös erilaisiin vastuullisuusraportoinnin standardeihin on yhä useammin sisällytetty myös verovastuullisuutta koskevia raportointisuosituksia. Vaikka kyse on vielä suosituksista, yhtiöiden on viimeistään nyt mietittävä, miten ne suhtautuvat verovastuullisuusraportointiin ja miten ne valmistautuvat sijoittajien odotuksiin jo etukäteen.

1.3.2021

Vastuullinen sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan voimakkaasti viime vuosina ja olemme tottuneet näkemään erityisesti sosiaaliset ja ympäristökysymykset osana vastuullista sijoittamista. Nyt myös verovastuullisuus on noussut sijoittajien agendalle. Sijoittajat odottavat yhtiöiltä yhä enemmän tietoa siitä, miten yhtiöt ottavat verovastuullisuuden huomioon toiminnassaan samalla, kun verovastuullisuuden merkitys sijoittajien investointipäätöksissä on kasvanut. Esimerkkinä mainittakoon yksi maailman suurimmista valtiollisista sijoitusrahastoista eli Norjan hallituksen eläkerahasto (”Öljyrahasto”). Kyseinen rahasto odottaa, että heidän sijoituskohteillaan on olemassa julkinen veropolitiikka ja näiden tulisi myös julkistaa maakohtaiset erittelyt maksetuista veroista. Öljyrahasto jopa luopui vuonna 2020 seitsemän yhtiön osakkeista yhtiöiden verokäytäntöjen vuoksi. Yhä useampi suurista institutionaalisista sijoittajista on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI). Näiden periaatteiden mukaisesti sijoittajat ovat antaneet suosituksensa vastuullisesta verojen raportoinnista.

Sijoittajat odottavat yhtiöiltä yhä enemmän tietoa siitä, miten yhtiöt ottavat verovastuullisuuden huomioon toiminnassaan samalla, kun verovastuullisuuden merkitys sijoittajien investointipäätöksissä on kasvanut.

Verojohtajat tulevat kamppailemaan jatkossa sijoittajien ja muiden tahojen vaatimusten sekä mahdollisiin vääriin tulkintoihin johtavien julkisten verotietojen ristipaineen välissä. Tämän takia yhtiöiden tulisi miettiä oma tavoitetaso ja strategia verojen vastuullisuusraportoinnille, sekä sen yhteensopivuus yhtiön muuhun vastuullisuusraportointiin – hyvissä ajoin etukäteen. Tämä pohdinta on suositeltavaa tehdä yhteistyössä yhtiön veroista, vastuullisuudesta, sijoittaja- ja muusta viestinnästä vastaavien tahojen kanssa, ja samalla määrittää yhtiön sisäiset roolit ja vastuut verojen vastuullisuusraportointiin liittyen.

"Yhtiöiden tulisi miettiä oma tavoitetaso ja strategia verojen vastuullisuusraportoinnille, sekä sen yhteensopivuus yhtiön muuhun vastuullisuusraportointiin – hyvissä ajoin etukäteen." 

Järjestöjen puolella verovastuullisuuden merkitystä korostava kehitys näkyy mm. tuoreissa standardeissa ja suosituksissa. Uusi veroja koskeva GRI-standardi, GRI 207 Tax, tuli voimaan 1.1.2021. GRI 207 Tax -standardissa yhtiöiden edellytetään julkistavan tietoa mm.

a) suhtautumisestaan veroihin, kuten onko yhtiöllä verostrategia ja miten yhtiössä suhtaudutaan lakisääteisten veroasioiden hoitamiseen ja miten tämä suhtautuminen veroihin linkittyy yhtiön liiketoimintaan ja vastuullisuusstrategiaan sekä

b) verojen hallinnoinnista ja

c) verojen maakohtaisesta raportoinnista.

GRI-standardien noudattaminen on vapaaehtoista, mutta standardin noudattaminen osoittaa, että yhtiö täyttää tietyn vastuullisuustason määrätyllä, tässä tapauksessa verotuksen, osa-alueella. The World Economic Forum’s International Business Council (IBC) on puolestaan syyskuussa 2020 antanut ehdotuksensa verojen vastuullisesta raportoinnista (”white paper”). Ehdotuksessa on tuotu esiin aikaisemman GRI-standardin (GRI 201) mukaisen maakohtaisen raportoinnin ongelmia ja toisaalta pyritty löytämään suositus, joka huomioisi enemmän yhtiöiden veronmaksutaakkaa kokonaisuudessaan. IBC:n verovastuullisuusraportointi painottaa kaikkien maksettujen verojen raportointia (sisältäen myös muut kuin yhtiön tuloverot) sekä toisaalta rajoittaa maakohtaisten tietojen raportointia vain yhtiön kannalta olennaisimpiin maihin. Näiden lisäksi EU on julkistanut jo vuonna 2016 oman direktiiviehdotuksensa julkisesta maakohtaisesta raportoinnista. Ehdotus on ollut pitkään jäissä, mutta se nytkähti helmikuun viimeisinä päivinä askeleen eteenpäin, kun enemmistö jäsenvaltioista kannatti julkista maakohtaista veroraportointia EU:n kilpailukykyneuvostossa (COMPET).

Sijoittajien ja järjestöjen lisäksi verovastuullisuuden merkitystä korostavat myös kansalaisjärjestöt, kuten Suomessa Finnwatch, sekä julkinen keskustelu ja erilaiset poliittiset päämäärät. Ottaen huomioon eri tahojen yhtiöihin kohdistamat odotukset, on selvää, että verovastuullisuusraportoinnin merkitys tulevaisuudessa korostuu – riippumatta siitä, laaditaanko asiaa koskevaa julkista sääntelyä. Erityisesti sijoittajien vaatimusten takia yhtiöiden on viimeistään nyt mietittävä, miten ne tulevat suhtautumaan paineeseen raportoida verovastuullisuudesta sekä miten erilaisiin odotuksiin ja mahdollisiin kysymyksiin voidaan varautua jo etukäteen. 

Oliko tieto hyödyllistä?