Tämä blogisarjan kolmas osa pohtii transition keinoja kannattavuuden parantamiseksi ja tapoja sen kaupalliselle hyödyntämiselle. Energian riittävyys erityisesti ääriolosuhteissa muodostaa uhkakuvia, mutta samalla vetytalouden kehittyminen luo aivan uusia edellytyksiä vihreälle siirtymälle. Myös yrityksille avautuu hienoja mahdollisuuksia, niin uusien teknologioiden, liiketoimintamallien kuin ekosysteemien saralla. Toimeen tulee tarttua kuitenkin heti ja yhdistää teollisuuden osaamis- ja innovaatioresurssit järkevästi.
Energia, omavaraisuus ja kulutusjoustot
Teollisuus voi vaikuttaa kulutusjoustoilla energianhinnan vaihtelujen hillitsemiseen. Tuotantoprosesseja tulisi arvioida uudelleen: voidaanko tuotantoa tai sen osaa merkittävästi keskittää tilanteisiin, jolloin energiaa on runsaasti tarjolla. Tuotantolinjat on rakennettu olettamukselle, että materiaalit virtaavat ja ne on optimoitu välttämään tuotannollisia pullonkauloja – nykyisellään ne eivät ota riittävästi huomioon mahdollisuutta hyödyntää energian hinnan vaihtelua.
Energiatransitiota tulee käsitellä uutena megatrendinä yhdessä muiden teollisuutta jo muokkaavien muutosten kanssa, kuten alla olevassa kuvassa on esitelty. Yhä useammat teollisuusyritykset hyödyntävät tekoälyä ja muita kognitiivisia työkaluja rakentaakseen älykkäitä tehtaita, jotka käyttävät dataa automatisoidakseen ja parantaakseen turvallisuutta, tuottavuutta ja laatua. Energiajoustovaatimukset vaativat siten tuotantoteknologialta uudenlaista modulaarisempaa ja laaja-alaisempaa lähestymistapaa. Yritysten on jatkossa arvioitava investointipäätöksissä käytettävyyden ja kyvykkyyden lisäksi vaikutuksia resilienssin lisäämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi sekä ulkoisten tekijöiden kuten regulaation ja innovaatioiden vaikutuksia liiketoimintaan.
Effects and drivers of the energy transition for industry
Päästöttömiksi energiamuodoiksi luokitellaan sähkö, joka on tuotettu aurinko- tai tuulienergialla ja vety, jonka käytössä vapautuu vain vettä. Vedyn avulla valmistetut sähköpolttoaineet (Power-to-X -teknologia), luovat mahdollisuuden vähentää etenkin raskaanliikenteen päästöjä. Biomassasta tuotettu energia puolestaan tuottaa merkittävästi kasvihuonekaasuja. Sen käyttö vaatii tulevaisuudessa etenkin hiilidioksidin osalta talteenottoa, käyttöä ja varastointia (CCUS-teknologiat). Yritysten kannalta vihreä siirtymä tuottaa uudenlaisen energiapaletin, jossa keskeistä on energiavirtojen hallinta ja optimaalinen käyttö toiminnan eri vaiheissa.
Paikalliset ja globaalit vaikutukset
Euroopan unioni pyrkii auttamaan yrityksiä muun muassa EU Green Deal -ohjelman kautta myöntämällä kehitys- ja investointihankkeisiin tukea yli 500 miljardia euroa vuosina 2021–2027. Kasvihuonekaasujen vähentäminen on keskeinen tavoite ei vain Euroopan alueella, vaan maailmanlaajuisesti. Eri valtioilla on omat ”porkkana ja keppi”-mallinsa, joilla maapallon lämpenemistä pyritään hillitsemään.
Koska ilmastonlämpeneminen on globaali haaste, on järkevää myös hakea vastauksia uusista tavoista tai kohteista. Yrityksien tulisi etsiä aivan uudenlaisia kohteita energiatehokkuuden lisäämiseksi, uusiutuvien energialähteiden sijoitteluun ja päästöjen vähentämiseksi myös maamme rajojen ulkopuolelta. On tärkeää miettiä, miten investoitu raha tuottaa suurimmat globaalit hyödyt. Samaan aikaan on hyvä tunnistaa muut yhteiskunnalliset haasteet, joita voidaan samalla ratkaista kohteen ja sen yhteiskuntarakenteen tarpeen mukaan. Suomalaisella energiateknologian osaamisella on käyttöä maailmanlaajuisesti ja kehittämillemme ratkaisuille löytyy ostajia, kunhan osaamme ratkaista kohdemaan paikallisia haasteita.
Innovoinnilla uutta liiketoimintaa
Hyvä esimerkki suomalaista energiaosaamista on Solar Water Solution, jonka teknologia pystyy tuottamaan merivedestä makeaa vettä pelkällä aurinkoenergialla. Se on suunniteltu nimenomaan ratkaisemaan etenkin kehittyvien maiden puhtaan juomaveden ongelmaa paikallisista lähtökohdista. Ratkaisussa huomioidaan esimerkillisesti niin aurinkopaneeleiden tuottaman energian saatavuuteen liittyvät haasteet kuin yksiköiden lähes huoltovapaa toiminta. Ratkaisu toimii ilman akkuja, mikä lisää toimintavarmuutta ja laskee hankkeen elinkaarikustannuksia.
Energian riittävyys, etenkin ääritilanteissa, on meille kaikille uhka, johon jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa ja samalla ehkäistä maapallon lämpenemistä. Vetytalous on jatkossa oleellinen osa vihreää siirtymää. Yrityksillä on nyt oikea aika alkaa hyödyntää sen luomat epäsuoratkin mahdollisuudet. Suomalainen energiaosaamisen on kovaa valuuttaa etenkin palveluissa. Yhdessä innovoimalla voi tuottaa merkittävää uutta kestävämpää teollisuutta ja liikevaihtoa yrityksille riippumatta niiden koosta tai teollisuudenalasta.
Ole yhteyksissä!
Työstämme ja mietimme tälläkin hetkellä yhdessä asiakkaidemme kanssa vaihtoehtoisia tai kokonaan uusia ratkaisuja näihin haasteisiin. Jos aihe kiinnostaa, olethan yhteyksissä ja sparrailemme mielellään lisää.
Kysy meiltä lisää
Risto Nykänen
Risto Nykänen on valmistavan teollisuuden ja energiatoimialan transformaatioiden kokenut asiantuntija. Hänellä on yli kolmenkymmenen vuoden vahva osaaminen liiketoiminnan kehittämisen alalta sekä ajankohtaista näkemystä tulevaisuuden liiketoimintaan vaikuttavista trendeistä. Deloittella Risto keskittyy tukemaan etenkin teollisuusasiakkaita kilpailukyvyn kehittämisessä ja digitalisaation murroksen haasteisiin vastaamisessa muun muassa liiketoiminta- ja automaatioratkaisuja hyödyntäen. Risto on myös väitellyt tohtoriksi liiketoimintainnovaatioista ja palvelumarkkinoiden kehittymisestä erityisenä fokusalueenaan energiasektori. Eng. Risto Nykänen is experienced in manufacturing industry and energy sector transformations. He has more than thirty years of strong expertise in the field of business development as well as an up-to-date view of the trends affecting future business. At Deloitte, Risto focuses on supporting industrial clients in developing competitiveness and responding to the challenges of the digital transformation, for example by utilizing business and automation solutions. Risto has also completed his doctoral dissertation on business innovations and the development of the service market, with his particular focus area being the energy sector.
