Lähes joka toinen millenniaali ja Z-sukupolven edustaja kokee jännittyneisyyttä 

Millenniaalien ja Z-sukupolven tutkimus 2021

23.9.2021

Suomalaisille millenniaaleille ja Z-sukupolvelle on aiheuttanut painetta pandemian aikana erityisesti huoli perheen hyvinvoinnista, päivittäisistä raha-asioista ja työpaikkojen säilymisestä. Z-sukupolven edustajista lähes kaksi kolmesta on huolissaan työ- ja uranäkymistään. Millenniaaleista, eli vuosien 1983–1994 välillä syntyneistä, 49 % kokee olevansa usein tai jatkuvasti paineen alla. Vastaava luku Z-sukupolven edustajien keskuudessa, eli vuosien 1995–2003 välillä syntyneistä, on 42 %. Kansainväliset luvut ovat linjassa Suomen lukujen kanssa.  

Yleisestä epävarmuudesta huolimatta positiivista tulevaisuuden uskoa mittaava ”Millz Mood Index” on noussut Suomessa viime vuodesta kahdeksan prosenttiyksikköä 35 prosenttiin – luku on yli globaalin keskiarvon. ”Korona-aika on ollut erityisen haastava elämän taitekohdassa oleville nuorille ja juuri työelämään siirtyneille, joilla on edessä isoja valintoja ja taloudellisia päätöksiä. Tulokset onneksi osoittavat, että korona-aika ei ole romahduttanut heidän pidemmän aikavälin uskoa ja positiivista asennoitumista tulevaisuuteen”, sanoo Deloitten toimitusjohtaja Tomi Pitkänen.
 

Avoimet ja osallistavat työpaikat luovat työhyvinvointia

Pandemian luoma poikkeustilanne on lisännyt merkittävästi tarvetta parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Millenniaaleista useampi kuin joka kolmas ja Z-sukupolven edustajista puolet kokee, ettei työnantaja ole tukenut heidän hyvinvointiaan riittävästi pandemian aikana. Noin kolmasosa kansainvälisistä vastaajista on ollut poissa töistä pandemian aiheuttaman paineen vuoksi. Lähes puolet tästä ryhmästä antoi työnantajalleen muun syyn poissaololleen. Taustalla vaikuttaa todennäköisesti alisuoriutujaksi leimautumisen pelko työpaikalla. Suomalaisista millenniaaleista joka toinen ei koe luontevaksi keskustella esihenkilönsä kanssa kokemastaan paineesta. Suomalaisista vastaajista noin 40 prosenttia sanoo, ettei työnantaja ole edistänyt riittävästi heidän hyvinvointiaan pandemian aikana.

"Työelämä ei ole sprintti vaan ultramaraton. Pandemia on tehnyt siitä taipaleesta hetkellisesti hyvin yksinäisen. On tärkeää luoda avoimia ja aidosti osallistavia työyhteisöjä, joissa ihmiset kokevat voivansa puhua avoimesti työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Työnantajien tehtävänä on luoda työympäristö ja miettiä ratkaisuja yhteistyössä henkilöstön kanssa, jotka tukevat henkilöstön hyvinvointia ja palautumista työ- ja yksityiselämän eri tilanteista  – lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Uskonkin, että yrityksiltä nähdään jatkossa yhä enemmän hyvään lähijohtamiseen, keskustelukulttuuriin ja henkilöstöön liittyviä hyvinvointipanostuksia”, Pitkänen sanoo.
 

Ilmastonmuutos ja ympäristön tila ovat suurimmat huolenaiheet Suomessa

Kuten myös viime vuonna, suomalaisia millenniaaleja ja Z-sukupolven edustajia mietityttää eniten ilmastonmuutos ja ympäristön tila. Globaalisti ilmastonmuutos on kuitenkin pudonnut huolilistalla kolmanneksi, kun odotukset pandemian torjumisesta ja terveydenhuollosta sekä työttömyyshuolet ovat nousseet sen edelle. 

Suomessa ilmastonmuutoksesta kertoo olevansa huolissaan enemmän kuin joka kolmas vastaaja. Seuraavaksi eniten mietityttävät työttömyys, terrorismin lisääntyminen ja terveydenhuolto pandemian aikana. Vastaajien mielestä yritysten pitäisi pyrkiä vaikuttamaan ympäristö- ja ilmastoasioihin yhä tehokkaammin. Kuitenkin 60 % epäilee, että pandemian tuomat haasteet vähentävät yritysten sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan. 

Noin kolmannes suomalaisista millenniaaleista (28 %) ja Z-sukupolven edustajista (35 %) uskoo, että pandemian jälkeen useammat ihmiset sitoutuvat toimimaan vahvemmin ympäristö- ja ilmastokysymysten puolesta. Näihin ympäristötekoihin kuuluvat esimerkiksi kierrätys, joukkoliikenteen käytön lisääminen sekä ruokailu- ja ostotottumusten muuttaminen.  

”Kuluttajina millenniaalit ja Z-sukupolven edustajat tekevät edelleen arvojensa mukaisia valintoja​. Yli neljännes globaaleista vastaajista sanoo, että yritysten myönteiset ympäristöteot ovat vaikuttaneet heidän ostopäätöksiinsä, joissa he suosivat ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestäviä ratkaisuja ja niitä tuottavia yrityksiä”, Pitkänen kertoo.