Investointiaalto siirtymässä fossiilisista polttoaineista päästöttömään vetyyn

21.6.2023

Deloitten Green hydrogen outlook -raportin mukaan maailman vetymarkkinan kasvu saavuttaa 1,3 biljoonan euron vuosittaisen kasvuvauhdin vuoteen 2050 mennessä. Kasvusta merkittävä osa tulee vihreän eli päästöttömän vedyn tuotannosta ja kansainvälisestä kaupasta. Päästöttömän vedyn tuotanto vaatii valtavia investointeja erityisesti tuotanto- ja toimitusketjuihin. Rahoituksen saatavuutta ei kuitenkaan nähdä ongelmana. Päästöttömään vedyn investoinnit jäävät huomattavasti pienemmäksi kuin mitä käytettiin öljyn ja kaasun tuotantoon maailmanlaajuisesti vuonna 2022 (380 miljardia euroa).

”Nyt on selvästi tapahtumassa siirtyminen öljypohjaisten investointien dominoimasta markkinasta puhtaan energian investointeihin. Vedyn tuotantokapasiteettiin löytyy hyvin rahoitusta, sillä rahoittajat etsivät suuria vihreitä sijoituskohteita. Myös Suomi pääsee hyötymään globaaleista investoinneista, joita valuu puhtaan vedyn tuotantoon”, sanoo Deloitten vetytransformaation asiantuntija Risto Nykänen.
 

Vedyn jalostamisessa suuri potentiaali Suomelle

Raportissa vihreän vedyn uskotaan olevan noin kymmenessä vuodessa kilpailukykyistä, mutta Nykänen näkee kehityksen olevan Suomessa tätä nopeampaa. ”Suomessa on realistista tuottaa kaikki vety päästöttömästi jo lähivuosina. Meillä satsataan massiivisesti tuulivoimapuistoihin ja vedyn tuotantoa tukevat sopiva ilmasto ja riittävä maa-ala, missä vihreän sähkön tuotantoa voidaan laajentaa”, Nykänen uskoo.

Pitkällä tähtäimellä nähdään, että Suomella on edellytykset syöttää vetyä Keski-Eurooppaan ja täyttää osa Euroopan vedyn tarpeesta. Vientimahdollisuudet aukeavat kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun Eurooppaan ulottuvat putkistot ja vedynsiirtoverkostot saadaan rakennettua. ”Vedyn vienti tarjoaa tulevaisuudessa houkuttelevia mahdollisuuksia, mutta samanaikaisesti kannattaa pyrkiä arvoketjussa ylöspäin ja rakentaa omaa vedyn hyödyntämiseen pohjautuvaa teollisuutta. Suomen ei kannata jäädä ainoastaan vedyn tuottajaksi, vaan myös jalostajaksi. Suomessa tuotetun päästöttömän vedyn määrä voidaan helposti hyödyntää paikallisesti esimerkiksi terästeollisuuden tarpeisiin”, Nykänen muistuttaa.

Vetytaloudesta työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa

Päästötön vety on tärkeässä roolissa, jotta perinteisen teollisuuden hiilidioksidipäästöjä onnistutaan vähentämään nettonollatavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. ”Lisäksi vetytalous voi synnyttää uutta liiketoimintaa, esimerkiksi kemian- ja polttoaineteollisuudelle. Tavoitteena on, ettemme jää pelkäksi vedyn ja vihreän energian tuottajaksi, vaan rikastuttaa arvoketjua ja jalostaa tuotteita vedyn avulla. Suomella on myös potentiaalia vetyteknologian vientimaaksi. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin, että toimintaympäristöä, lupakäytäntöjä, ekosysteemejä ja osaamista kehitetään määrätietoisesti yhdessä yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa”, sanoo Deloitten teollisuustoimialan vetäjä Mika Järvensivu.

Deloitten raportti arvioi vetytalouden synnyttävän maailmanlaajuisesti vuosittain jopa kaksi miljoonaa työpaikkaa vuosina 2030–2050. ”Vetyinvestoinnit tuovat arvioiden mukaan myös Suomeen merkittävästi investointien aikaisia ja pysyviä työpaikkoja. Innovaatiot ja teknologioiden kehittäminen tuovat lisäksi uusia vientimahdollisuuksia laite- ja palvelualoille”, Järvensivu uskoo.