Talousjohtajatutkimus: Heikko talouskasvu painaa yritysten näkymiä 

16.11.2023

Euroalueen yritysten näkymät ovat laskeneet reilusti keväästä. Talousjohtajista 40 % on vähemmän optimistisia kuin aiemmin – suomalaisista noin kolmannes. Vain viidennes kotimaan talousjohtajista näkee talousnäkymät kevättä positiivisempina. 

”Suomalaisten talousjohtajien epävarmuus tulevasta on pienempää kuin manner-Euroopassa. Kuitenkin 83 % suomalaisista talousjohtajista näkee, että nyt ei ole hyvä aika suuremmalle riskinotolle. Liiketoimintaan heijastuu paljon epävarmuustekijöitä, korot ovat korkealla ja talouskasvu hidastuu”, sanoo Deloitten partneri ja Pohjoismaiden Finance & Performance -konsultoinnin johtaja Sari Berglund.

Suomalaisissa yrityksissä nähdään liiketoiminnan suurimpana riskitekijänä heikko talouskasvu, toiseksi suurimpana nimetään kotimaisen kysynnän lasku ja kolmantena geopoliittiset riskit. Myös muualla Euroopassa heikko taloustilanne koetaan suurimmaksi riskiksi. Taloustilanne myös jäädyttää rekrytointeja ja vain kolmannes (28 %) suomalaisista yrityksestä suunnittelee palkkaavansa lisää työntekijöitä seuraavan vuoden aikana. 
 

Digitalisaatio tärkein strateginen valinta 

Suomessa talousjohtajat nimeävät yllättäen digitalisaation tärkeimmäksi seuraavan 12 kuukauden strategiakseen kulusäästöjen ollessa vasta neljäntenä. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa säästöt mainitaan tärkeimmäksi strategiaksi tällä hetkellä. 

”On hienoa, että suomalaisyrityksissä on nyt selvästi havahduttu digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Heikon talouskasvun aikana tuleekin miettiä, mistä kaikkialta kilpailuetua voi saada. Suomessa yrityksillä on paljon teknologiavelkaa ja vaikka teknologiamuutoshankkeiden tärkeys ymmärretään, on niihin perinteisesti lähdetty melko varovaisesti. Ruotsissa talouskasvu on ollut Suomea heikompaa, joten se selittää varmasti ruotsalaisten keskittymistä kulusäästöihin”, Berglund pohtii.
 

Osaajapula hidastaa generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä

Generatiivinen tekoälyhuuma on pyyhkäissyt kuluneen vuoden aikana läpi yritysmaailman ja eri toimialojen. Trendin uskotaan tulleen jäädäkseen. Silti valtaosa suomalaisista yrityksistä on vasta kokeiluvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä ja muualla Euroopassa on sama tilanne. 

Vain noin viidennes talousjohtajista näkee generatiivisen tekoälyn olevan tärkeä tai hyvin tärkeä tekijä yrityksen strategian kannalta. Suomessa suurinta hyötyä generatiivisesta tekoälystä toivotaan asiakaskokemuksen kehittämisessä ja kustannusten vähentämisessä. Silti suurin osa yrityksistä (89 %) on inventoimassa ensi vuoden kulubudjetistaan vain alle 5 % generatiiviseen tekoälyyn. 

”Generatiivisen tekoälyn laajamittaisessa käytössä nähdään paljon riskejä, kuten datan luotettavuus, eettisyys ja lainmukaisuus. Sen vaikuttavuutta ei vielä nähdä laajassa mittakaavassa. Useimmat suuret yritykset pyrkivät saavuttamaan tekoälyllä lähinnä operatiivisia työtä nopeuttavia hyötyjä eivätkä tavoittele niinkään uusia liiketoimintamalleja”, Berglund arvelee.

Suomessa ja koko Euroopassa ylivoimaiseksi suurimpana hidasteena generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä nähdään osaavan henkilöstön puute. ”Tekoälyosaajista käydään kovaa kilpailua ja toisaalta yrityksissä ei aina tiedetä, millaista osaamista tarvitaan ja mihin kannattaa ja uskaltaa investoida”, Berglund uskoo.

***

The European CFO Survey Autumn 2023

Deloitten vuodesta 2015 asti toteuttamaan talousjohtajatutkimukseen osallistui 1213 talousjohtajaa 14 Euroopan maasta tarjoten yleiskuvan liiketoiminnan sentimentistä sekä investointi- ja palkkausodotuksista Euroopassa. Suomesta tutkimukseen osallistui syyskuun 2023 aikana 71 suuryrityksen johtajaa – 54 % tutkimukseen osallistuneiden yritysten liikevaihdosta oli yli 100 miljoonaa vuodessa. Syksyn 2023 kysely selvitti talousjohtajien talousodotuksia ja yritysten aikeita generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseksi.