”Pelko pois ja toimeksi – ilmastonmuutos ei odota” 

Pitkän linjan pankkiiri, rahoitusalan vastuullisuuden vapaa konsultti Aila Aho ja Deloitten Suomen Sustainability Finance Lead-palvelualueen johtaja Sami Toivoniemi kokoontuivat podcast-studioon keskustelemaan kestävän rahoituksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kovan luokan asiantuntijat eivät säästelleet näkemyksiään ja mielipiteitään. Artikkeli tiivistää vuoropuhelun parhaita paloja. Koko keskustelun voit kuunnella helposti täältä.

Aika toimia on nyt 

Luonnonvarat ehtyvät ja fossiilisista polttoaineista irtaantumista ei voi siirtää enää tulevaisuuteen.  Samalla kun siirrymme kohti kiertotaloutta, rahoituksen avulla ohjataan yritysmaailmaa huomioimaan oman toimintansa ympäristövaikutukset. Yhteinen tavoite on päästä 30 vuodessa hiilidioksidipäästöissä nettonolla tilanteeseen. Kyse on finanssitalouden sääntelyn lisäksi myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. 

”Ei tarvitse olla tieteilijä ymmärtääkseen ilmastonmuutoksen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Eikä ole enää selvää, että voimme jättää taaksemme paremman maailman. Se vaikuttaa oikeutetusti nuorten ajatuksiin ja meidän täytyy ottaa tämä huomioon”, Aila Aho muistuttaa. 
 

Vihreää ja vastuullista – mitä kaikkea kestävä rahoitus pitää sisällään? 

Enemmän pinnalla olleen vihreyden lisäksi kestävä rahoitus kattaa laajasti myös sosiaaliset ja hallinnolliset näkökulmat, kuten ihmisoikeudet, korruption estämisen ja tietoturvan. Kyse ei ole ainoataan regulaattorin vaateista –sijoittajat, asiakkaat ja omat työntekijät ovat nykyään hyvin valveutuneita ESG-asioissa. 

"Rahoituksessa pitää nyt oppia arvioimaan muitakin mittareita kuinn tuloslaskelmat ja taseet. Sijoittamisessa on saanut pitkään plussaa vastuullisuudesta, mutta nyt perustason edellytetään olevan kunnossa. Pohjoismaissa yleensä näin onkin, mutta useat yritykset toimivat kansainvälisesti haastavissakin maissa ja alihankintaketjut ovat pitkiä. Pitää ottaa vastuu myös tästä kokonaisuudesta”, Aho toteaa. 

Finanssitoimijoiden asiakkaat ovat myös pitkään olleet kiinnostuneita sijoituksensa vaikutuksista eli sijoitetun pääoman mahdollisuuksista tuottaa määräänsä suurempi kokonaisvaikutus ESG:n näkökulmasta. Raportoinnissa on myös odotettavissa haasteita maineenhallinnan osalta. 

”Tuleva arviointikriteeristö voi paljastaa, ettei toiminta olekaan ollut niin kestävää, kun on annettu ymmärtää. Yhtälö on haasteellinen julkikuvan ja viestinnän kannalta. Näemme usean toimijan kohdalla kehityssuunnan seuraavan kolmen vuoden aikana”, Sami Toivoniemi sanoo.
 

Mitä FSI-sektorilla on seuraavaksi odotettavissa? 

EU-taksonomialuokitus on nyt kuuma aihe. Se tulee velvoittamaan sekä yrityksiä että finanssisektoria. Yrityksillä on edessään merkittävä työ oman toimintansa kestävyyden arvioinnissa.  

”Pankkien kohdalla haasteena on arvioida koko portfolion ja asiakasmassan toimintaa – myös vuosia vanhojen lainojen osalta. Vastuullisuuden erityisasiantuntijoita tullaan tarvitsemaan yhä enemmän, mutta teemasta on tulossa laajasti koko yrityksen ja ylimmän johdon strateginen asia”, Toivoniemi sanoo. 

Aho muistuttaa, että taksonomialuokittelussa on kyse vähintään yhden ympäristötavoitteen merkittävästä edistämisestä, mutta samalla se määrittelee viisi ympäristötavoitetta, joita ei saa toiminnalla merkittävästi haitata.  

”Tämä on täysin uutta. Ennen on voinut saada hienon ekomerkin ja kultamitalin, jos yksi teema on hyvin hoidossa. Holistinen näkemys on ehdottoman tärkeä, mutta myös monimutkainen toteuttaa. Uskon kuitenkin, että logiikan ja ajattelumallin kun kerran sisäistää, niin asiat alkavat rullaamaan.”