CFO Survey

Artikkeli

Teknologia, ESG, tuotto ja tulevaisuus

Teknologian rooli vihreän siirtymän vauhdittajana

Teknologialla on vankka rooli vihreän siirtymän vauhdittajana, ja ESG-asiat ovatkin vahvasti keskiössä teknologiafirmoihin sijoitettaessa. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne toimijat, jotka pystyvät katsomaan strategiaansa ja kaikkea kehittämistä kestävyyslinssien läpi. Sääntelyn myötä saatava data on kestävän kilpailukyvyn kannalta ”game changer”. Siirrymme aikaan, jossa uskottavaa vastuullisuusdataa on ensimmäistä kertaa saatavilla – yrityksillä päätöksenteon ja sijoittajilla hinnoittelun tueksi.

Finanssisektori suuntaa yhä enemmän katseensa ESG-asioissa
sääntelyn kanssa painimisesta aitoon, holistiseen arvonluontiin. Vastuullisuuden kokonaisvaltainen haltuunotto toimitusketjuineen ja ekosysteemeineen puolestaan on tiukasti kiinni teknologian mahdollisuuksissa.

Ei siis ihme, että teknologiayritykset ovat nyt erityisen kiinnostavia sijoittajien näkökulmasta. Pääomasijoittajien laki-, vero- ja esg-asioista vastaava Suvi Collin ja Deloitten Data & Insight Lead Lilli Saarinen avaavat podcastissa teknologian, esg:n, tuoton ja paremman tulevaisuuden yhtälöä. Voit kuunnella koko keskustelun täältä.

Lilli Saarinen ja Suvi Collin

Teknologiayritysten vastuullisuuden tärkeimmät pelipaikat

Kestävän ja vastuullisen toiminnan lähtökohdat ovat kaikkien teknologiayritysten näkökulmasta samat; sosiaalisesti ja hallinnollisesti oikeat ratkaisut ja hiilidioksidipäästöjen laskeminen. Teknologia on perinteisesti yhdistetty ESG:n E-sarakkeeseen eli ympäristövaikutuksiin. Tietohallintojohtaja voi kuitenkin olla yrityksen kokonaisvaltainen vastuullisuuden luotsi, kun ydinliiketoiminnan tai järjestelmien kehittämistä lähdetään katsomaan kestävyyslinssien läpi.

Lilli Saarinen kehottaa erityisesti aloittelevia tekkiyrityksiä kääntämään vastuullisuus kilpailukyvyksi heti alkumetreillä.

”Startupeilla on uniikki mahdollisuus tehdä vastuullisuusasiat oikein alusta lähtien teknologia- ja datavetoisesti. Suuremmat yritykset ovat legacy-järjestelmineen hitaammin kääntyvä laiva. Laitteiden elinkaari ja hankinta sekä datan käyttö ja datakeskuksen sijoituspaikat – näitä aloittelevien ja kasvavien teknologiayrityksen olisi hyvä pohtia strategisesti kestävyysnäkökulmasta, sillä sopimukset voivat olla hyvin pitkiä.”

”Sijoittajat ovat nyt erityisen kiinnostuneita alkuvaiheen teknologiaan ja ilmastoratkaisuihin keskittyneistä yrityksistä. Pääomasijoittajat keskittyvät kaikkiin ESG-ominaisuuksiin teknologiafirmoihin sijoitettaessa, vaikka painotukset vaihtelevat”, Suvi Collin muistuttaa.

Sijoittajien maailmassa vastuullisuudesta ei enää voida
puhua trendinä, vaan pysyvänä asennemuutoksena. Kestävää liiketoimintaa tekevät yritykset ovat tulevaisuuden voittajia, joihin halutaan sijoittaa. Kiinnostus näkyy selkeästi myös valuaatioissa ja transaktioissa, joissa toiminnan kestäviä osia irrotetaan ylituottomahdollisuuksia silmällä pitäen.

Viitekehykset auttavat strategiassa ja arvonluonnissa

Sijoitustoimijat seuraavat ja raportoivat aktiivisesti portfolioyritystensä kestävyystekijöitä. Ensimmäistä kertaa tähän on käytössä yhdenmukaistavia sääntelystä tulevia viitekehyksiä, joiden sisällä vastuullisuudesta voidaan keskustella. Yksi näistä on pääasiallisten haitallisten kestävyysvaikutusten määritelmä (Principal Adverse Impacts,"PAI"), joka ottaa kantaa monipuolisesti yhtiöiden vastuullisuuden kannalta haitallisiin ulkoisvaikutuksiin, kuten hiilipäästöihin tai palkkatasa-arvoon.

”Olennaista on, kuinka tietoisia toimijat ovat eri viitekehyksistä, ja miten niitä pystytään hyödyntämään vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa. Pääomasijoittajilla on tärkeä rooli tehdä näiden osalta yhteistyötä johdon ja hallituksen kanssa ja olla siten tukena yrityksen kestävyysmatkalla”, Collin sanoo.

Toinen erinomainen viitekehys yritykselle tarkastella omaa
toimintaansa vertailukelpoisesti on kaksinkertaisen olennaisuuden periaate (Doublemateriality), jonka mukaisesti keskeistä on arvioida paitsi liiketoiminnalleaiheutuvia kestävyysriskejä, myös oman toiminnan vaikutuksia kestävyystekijöihin.

”Kyse on siitä, että vastuullisuutta katsotaan ulkopuolelta
sisälle päin ja ristiin ja kammataan läpi, mitä asioita liiketoiminnassa
oikeasti tapahtuu? Esimerkiksi finanssialalla on totuttu ajattelemaan, ettei päästöjä juurikaan synny. Silti on olemassa vihreää koodia ja vähemmän kuluttavia tapoja käyttää dataa. Ja tämä on aivan olennaista kaikessa palvelubisneksessä”,
Saarinen havainnollistaa.

Lopuksi Saarinen ja Collin kehottavat teknologiavetoisia –
ja muitakin yrityksiä – kiinnittämään huomiota vastuullisuudessa ambitiotasoon; mitä haluamme saavuttaa ja arvolupaukseen; mitä arvoa tuotamme sidosryhmille? Lisäksi kun vastuullisuuden eteen tehdään asioita, kannattaa ne sijoittajan näkökulmasta raportoida mahdollisimmin avoimesti, läpinäkyvästi ja konkreettisesti.

Oliko tieto hyödyllistä?