Osaamiseen perustuva organisaatio

15.11.2022

Määritellyt työtehtävät ovat yli vuosisadan ajan muodostaneet työntekoa hallitsevan rakenteen. Ne ovat määrittäneet, miten työtä tehdään, kenen toimesta ja miten sitä johdetaan sekä kuinka HR tukee henkilöstöä rekrytoinneissa, palkitsemisessa, uralla etenemisessä ja suorituksen johtamisessa. Tämä on ollut käytäntöihin upotettu organisaatioiden toimintatapa, jota ihmiset harvoin pysähtyvät kyseenalaistamaan.

Työn rajaaminen vakioitujen tehtävien suorittamiseen ja työtekijöihin kohdistuvien päätösten tekeminen työtehtävien perusteella ei kuitenkaan edistä tämän päivän organisaatioiden kriittisimpiä tavoitteita. Organisaatiot tavoittelevat ketteryyttä, kasvua ja innovaatioita sekä monimuotoisuutta, yhteenkuuluvuutta ja tasapuolisuutta – kykyä tarjota ihmisille positiivinen työntekijäkokemus.
 

77 % yritys- ja henkilöstöjohtajista sanoo, että osaamisen joustava siirtäminen työhön on ratkaisevan tärkeää, jotta organisaatiot selviät tulevista poikkeamatilanteista.

Katse työtehtävistä yksilöllisiin taitoihin ja osaamiseen

Deloitten globaalin yli 1 200 ammattilaista kattavan tuoreen tutkimuksen ”The skills-based organization” mukaan organisaatiot ovat muuttamassa toimintatapaansa siirtymällä kohti täysin uutta työn ja työvoiman organisointimallia. Keskipisteessä eivät ole työtehtävät vaan osaaminen. Pilkkomalla työ pienempiin tehtäviin ja projekteihin tai laajentamalla sitä niin, että se keskittyy ratkaistaviin ongelmiin, saavutettaviin tuloksiin tai tuotettavaan arvoon, ihmiset voidaan vapauttaa työtehtävien perusteella määritellyksi tulemiselta.

Sen sijaan työntekijät voivat tulla nähdyiksi yksilöinä, joilla on osaamista ja taitoja. Työ voidaan suunnitella vastaamaan sekä ihmisten vahvuuksia että liiketoiminnan prioriteetteja.

”Vaikka työtä suunniteltaisiin enemmän ihmisten osaamisiin kuin määriteltyihin työtehtäviin perustuen, voi organisaatio saavuttaa skaalautuvan, hallittavan ja oikeudenmukaisen tavan toimia. Tämä on kuitenkin uutta, ja se vaatii opettelua ja etenemistä askel kerrallaan”, kommentoi Deloitten organisaatiotransformaatiopalveluista vastaava Kirsi Kemi.
 

85 % HR-johtajista sanoo suunnittelevansa tai harkitsevansa työn organisoinnin uudistamista, jotta osaamista voidaan siirtää joustavasti eri työtehtäviin seuraavan kolmen vuoden aikana.

Organisaatiot ovat siirtymässä kohti uutta lähestymistapaa

Tutkimuksessa selviää, että osaamispohjainen organisaatio saa suurempaa kannatusta sekä työntekijöiltä että johdolta verrattuna aiempaan työtehtäviin perustuvaan malliin. ”Tämä oli yllättävä tulos, koska odotimme useamman organisaation vierastavan siirtymistä pois selkeisiin työtehtäviin perustuvasta mallista”, toteaa Deloitten Human Capital-palveluista vastaava Janne Jalava.

Tästä yleisestä muutoksesta huolimatta harvempi kuin joka viides organisaatioista on omaksunut osaamiseen perustuvia lähestymistapoja merkittävässä määrin, koko organisaatiossa toistettavalla tavalla. Kuitenkin nämä osaamiseen perustavat pioneeriorganisaatiot saavuttavat parempia tuloksia liiketoiminnassa kuin ne, joilla on vain työtehtäviin perustuvia käytäntöjä.

”Tämä osoittaa, että merkittävässä määrin osaamiseen perustuvia lähestymistapoja omaksuneet organisaatiot rakentavat organisaatiomalleja, jotka vastaavat paremmin organisaatioiden tarpeita ja työntekijöiden odotuksia”, Kemi jatkaa.
 

Vain 14 % yritysjohtajista on vahvasti samaa mieltä siitä, että heidän organisaationsa käyttää työntekijöidensä osaamista ja taitoja täydessä potentiaalissaan.

Osaamiseen perustuvien organisaatioiden toiminta perustuu neljään periaatteeseen:

1. Työskentelyn vapauttaminen työtehtävien rajoitteista joustavammaksi työnteoksi
2. Työntekijöiden organisointi taitojen ja osaamisten portfolioksi määriteltyjen työnkuvien sijaan
3. Osaamisen käyttäminen työntekijöiden suorituksen arviointiperusteena ja esimerkiksi rekrytointiin liittyvissä päätöksissä
4. ”Kompetenssi-hubien" rakentaminen keräämään dataa, hyödyntämään teknologiaa, hallinnoimaan osaamisia ja auttamaan päätöksenteossa.
   
    

Organisaation käytännöt osaamisperusteisiksi

Osaamispohjainen organisaatio kääntää työntekijöihin liittyvät kysymykset osin päälaelleen määrittelemällä ja kuvittelemalla käytännöt enemmän osaamiseen ja vähemmän työtehtäviin perustuviksi.

Työtekijöiden palkkaus. Rekrytoivat johtajat tyypillisesti seulovat työntekijöitä näiden aiemman työkokemuksen ja tutkintojen perusteella. Osaamiseen perustuvassa lähestymistavassa työntekijät valitaan heidän osaamisensa ja taitojensa perusteella. Vaikka nämä työntekijät eivät olisikaan tehneet samanlaista työtä, voi heillä olla osaamismielessä vahva ja todennettavissa oleva pohja jo olemassa. Tämä saattaa avata mahdollisuuden miljoonille, jotka olisivat aikaisemmin automaattisetsi tulleet ohitetuiksi rekrytointiprosesseissa.

Osaamispohjainen työnsuunnittelu. Työpaikkojen henkilöstömäärän suunnittelun sijaan suunnitellaan osaamista – yritetään ymmärtää, mitä osaamista työvoimalla on ja mitä osaamista organisaatiolla voisi olla, jos pienellä panostuksella nykyiset työntekijät saataisiin kehittämään osaamistaan.

Osaamiseen perustuva palkka. Palkka perustuu tyypillisesti työnkuvaan, hierarkiaan ja markkinavertailuun. Uudessa mallissa arviointi perustuisi enemmänkin siihen, mitä työtä on tehty, kuinka hyvin työ on suoritettu, mitä tuloksia on saavutettu ja mitä osaamista siihen on tarvittu.

Osaamiseen perustuva johtaminen. Johtajien roolit muuttuvat työntekijöiden päivittäisjohtamisesta työn ja taitojen dynaamiseen organisointiin projektien, tehtävien tai ratkaistavien ongelmien kautta.  Hierarkia vähenee ja johtajat jakavat asiantuntijoita liiketoimintojen ja ryhmien kesken paremman organisaation kokonaisedun saavuttamiseksi sen sijaan, että omisivat tekijöitä omaan tiimiinsä.

Noin 75 % johtajista ja työntekijöistä uskoo, että ammattitaitoon perustuva palkka ja läpinäkyvyys osaamisen arvosta olisi myönteinen kehityssuunta.

Useimmissa organisaatioissa perinteinen käsitys työstä ei katoa kokonaan. Sen sijaan, että osaamislähtöinen organisointi olisi ainoa tapa organisoida työtä ja tehdä työntekijöitä koskevia päätöksiä, siitä tulee vain yksi monista tavoista. ”Siirtymällä osaamiseen perustuvaan lähestymistapaan johtavat organisaatiot voivat siirtyä perinteisestä teollisesta menneisyydestämme kumpuavasta käytännöstä malliin, joka sopii paljon paremmin tämän päivän maailmaan, jossa ihmiset odottavat enemmän merkityksellisyyttä, valinnanvaraa, kasvua ja itsenäisyyttä työssään”, Jalava summaa.

---
Tutkimuksesta:

Raportti The skills-based organization perustuu määrälliseen tutkimukseen ja laadullisiin haastatteluihin. Tutkimuksessa oli mukana eri toimialoilta yli 1000 asiantuntijaa, joista 225 yritys- ja henkilöstöjohtajaa, yli kymmenestä maasta ympäri maailmaa.