Financial Markets Regulatory Outlook 2024

Markkinatrendit ja regulaationäkymä lyhyesti

Taloudellinen epävarmuus jatkuu. Finanssialan yrityksillä on vuonna 2024 edessään samat toimintaolosuhteiden haasteet kuin aikaisempina vuosina. Inflaation ja korkeiden korkojen odotetaan edelleen vaikuttavan talouselämän toimintakykyyn. Vaikka korkotaso pysyisikin vakaana nykyisellään, inflaation jälkivaikutukset yhdessä viime vuosien korkojen nousun kanssa todennäköisesti synnyttävät pitkäaikaista painetta velanhoitokyvylle. Tämä ilmenee kasvavina korvauskustannuksina ja lisääntyneenä markkinoiden volatiliteettina.

Finanssialalla on perinteisesti totuttu voimakkaaseen sääntelyyn ja kuluva vuosi ei ole tästä poikkeus. Pankkeihin ja rahoituslaitoksiin kohdistuva sääntelytaakka on suuri. Odotusten vastaisesti sääntelytaakka jatkaa kasvamistaan geopoliittisten riskien kiihtymisen johdosta. Sääntelytaakan hallintaa helpottaakseen finanssilaitosten kannattaakin tehdä kokonaisvaltainen kartoitus siitä, miten eri sääntelyt vaikuttavat niiden operatiiviseen ja liiketoiminnalliseen toimintaan. Riskiperusteinen lähestymistapa muodostaa tehokkaan kehyksen sääntelyvaikutusten arvioimiseksi. Kyseisessä mallissa liiketoiminta määrittelee riskien merkityksen ja sen, millä tasolla riskejä ollaan valmis sietämään. Käytettävissä olevia resursseja tulisi sen perusteella suunnata oikein, jotta voidaan välttää liian varhaisessa vaiheessa keskittyminen yksityiskohtiin ja vähemmän riskialttiisiin liiketoiminnan osa-alueisiin.

Yhteinen nimittäjä tuleville sääntelyille on data, sen hallinta, jäljitettävyys ja kestävyys. Luotettava ja korkealaatuinen data on toimialasta riippumatta kaikkien organisaatioiden perusta ja kasvun ydin. Monet sääntelyistä, kuten DORA (Digital Operational Resilience Act) ja tekoälysääntely (EU Artificial Intelligence Act), vaikuttavat myös suoraan liiketoiminnan prosesseihin. Kuitenkin yhä useammat finanssilaitokset Pohjoismaissa näkevät nämä sääntelymuutokset mahdollisuutena järjestellä toimintamallinsa uudelleen ja siten saavuttaa kilpailuetua.

Pankit ja rahoituslaitokset kohtaavat merkittäviä luottoriskejä

Toistaiseksi talouden heikkeneminen ei ole Pohjoismaissa lisännyt luottotappioiden määrää merkittävällä tasolla. Yksi mahdollinen selitys tälle ilmiölle voi olla yritysten mahdollisuus vaikuttaa hintoihin, vaikkakin tämä voi pahimmillaan aiheuttaa pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia. Toisena mahdollisena selityksenä on, että sääntelytoimenpiteet ovat vahvistaneet finanssilaitosten kestävämpää asemaa, mikä puolestaan vaatii luottoriskimallien kalibrointia uuden toimintaympäristön vaatimuksiin. Sääntelyviranomaiset odottavatkin parannuksia luottoriskimallien hallintaan, mikä tukisi sekä sääntelyn noudattamista että nopeuttaisi hyväksyntäprosesseja. Mallien dokumentointi on ollut perinteisesti tärkeässä asemassa, kun on pyritty kehittämään luotettavia ja tarkkoja luottoriskimalleja. Teknologian ja tekoälyn kehitys ovat tuoneet mukanaan uusia mahdollisuuksia riskimallinnuksessa, mutta samalla myös korostaneet datan laadun merkitystä. Pankeilla onkin velvollisuus huomioida asiakasdatan laatu läpi sen koko elinkaaren datan luotettavuuden varmistamiseksi.

Taloudellisen kestävyyden ylläpitäminen haastavassa makrotaloudellisessa ympäristössä pysyy edelleen tärkeimpänä prioriteettina sekä finanssilaitoksille että sääntelyviranomaisille. Rahoitusvakausviranomaiset korostavat kahden teeman merkitystä, kun arvioidaan rahoitusjärjestelmille mahdollisten riskien ja uhkien lisääntymistä. Viranomaiset ovat huolissaan kaupallisesta kiinteistösektorista, jossa erityisesti toimistokiinteistöjen käyttöaste on vähentynyt huomattavasti etätyömahdollisuuksien parannuttua koronapandemian jälkeen. Toisekseen huolta herättävät covenant-lite-lainakäytännöt, joissa lainaehtoja on lievennetty, mikä voi lisätä riskiä. 

Ensisijaisena tavoitteena vastata kestävyysraportoinnin vaatimuksiin

Ilmastokysymysten ja yritysvastuun painotuksen odotetaan muuttuvan muiden aiheiden kilpaillessa päätöksentekijöiden huomiosta. EU:n parlamenttivaalit ja talouden kääntyvä sykli herättävät keskustelua vihreän siirtymän kustannusten oikeudenmukaisesta jakautumisesta jäsenvaltioiden kesken. Samalla pelko poliittisen keskustelun keskiöön joutumisesta saattaa hidastaa sääntelijöiden päätöksentekoa, vähentää tiedottamista sekä passivoida valvontatehtävissä.

Pohjoismaissa sääntelijöiden ja finanssilaitosten keskeisenä painopisteenä on kestävyysraportointidirektiiviin, CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive), voimaantulo vuoden alusta. Useilla finanssialan yrityksillä on vielä työtä tehtävänä. CSRD:n asettamat vaatimukset täyttääkseen niiden tulee varmistaa tarvittavien rakenteiden ja järjestelmien löytyminen organisaatiosta.

Resilienssi ja digitalisaatio finanssialalla – keskiössä tekoälysääntely ja DORA

Finanssilaitokset muodostavat keskeisen osan yhteiskunnasta, minkä takia niiden tulee kiinnittää erityistä huomiota resilienssiin eli kykyyn selviytyä ja toipua erilaisista häiriöistä. Riskejä kohdatessa resilienssi joutuu koetukselle. Finanssialan digitalisaatio tuo mukanaan omat haasteensa, ja finanssilaitoksille voi olla haastavaa täyttää kaikki uudet sääntelyvaatimukset. 

DORA:n osalta finanssilaitokset ovat eri vaiheissa valmistautuessaan sääntelyn tuomiin muutoksiin. Suurimmat pankit näyttävät olevan muita edellä, siirtyen asteittain sääntelyn tulkinnasta ja valmiusarvioinneista kohti suunnittelua ja kriittisten toimintojen tunnistamista. Finanssilaitosten on suositeltavaa tarkastella laajasti toimintaympäristöään ja tehdä tiivistä yhteistyötä kolmansien osapuolten palveluntarjoajien kanssa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa ja liiketoiminnan resilienssin analysoiminen ovat avainasemassa. Keskittyminen kannattaa suunnata tärkeimpiin seikkoihin, joiden ansiosta asiakkaille voidaan tarjota hyvää palvelua myös riskien toteutuessa.

EU:n tekoälysäädöksen odotetaan valmistuvan kuluvana vuonna. Sääntelijöiden suurimmat huolenaiheet liittyvät tekoälyn käyttöön liittyvään riskienhallintaan ja vastuuroolien selkeyttämiseen. Myönteistä on kuitenkin se, että tekoälyyn liittyvät riskit ovat samankaltaisia kuin yleisesti mallinnuksissa: datan ymmärtäminen on avainasemassa, ja virheelliset tulkinnat voivat johtaa harhaanjohtaviin johtopäätöksiin. Tekoälysääntelyn valmistumista odotellessa tekoälyn käyttötarkoituksia ja riskienhallintaa kannattaakin jo suunnitella olemassa olevat sääntelyt huomioon ottaen.