Lehdistötiedotteet
Suomalaisiin kohdistuneiden kyberhuijausten määrä vähentynyt
Viidesosa suomalaisista sanoo joutuneensa kyberhuijauksen kohteeksi alkuvuoden aikana. Huijausten määrä on laskenut kesään 2021 verrattuna. Korkeatuloiset raportoivat havainneensa kyberhuijauksia alempia tuloluokkia enemmän.
Suomalaisiin kohdistuneiden kyberhuijausten määrä näyttää vähentyneen viime kesästä, ilmenee Suomen Deloitten teettämästä selvityksestä. Maaliskuun 2022 aikana tehdyssä tutkimuksessa 19 prosenttia vastaajista koki joutuneensa kyberhuijauksen kohteeksi, kun sama luku oli 25 prosenttia edeltävänä kesänä. Yksi mahdollinen vaikuttaja tähän on helmikuun lopulla alkanut Ukrainan kriisi.
Kyberryhmittymien ja -rikollisten fokus Itä-Euroopassa
Ukrainan tilanne on vaikuttanut erilaisten kyberryhmittymien ja -rikollisten toimintaan. ”Venäläisillä kybervoimilla riittänee kiirettä Ukrainan suunnalla sekä oman maan kyberpuolustuksessa. Todennäköistä on myös, että Itä-Euroopan tilanteessa on lisäksi kiinni erilaisia kyberryhmittymiä ja -rikollisia, joiden tekemät kyberhyökkäykset kohdistuvat nyt mm. Suomen ja muiden kohteiden sijasta konfliktin eri osapuoliin”, arvelee Deloitten kyberturvallisuuspalveluista vastaava johtaja Antti Herrala.
”Tämä varmasti osaltaan vähentää esimerkiksi Suomeen kohdistuneiden huijausten määrää toistaiseksi. Aika näyttää kuinka pitkäksi ajaksi. Suojelupoliisin mukaan tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti ja Venäjä todennäköisesti tulee laajentamaan kyberoperaatioitaan Ukrainasta länteen, myös Suomeen,” Herrala lisää.
Korkeatuloiset houkutteleva kohde kyberhuijareille
Lähes kolmasosa (29 %) korkeatuloisista – tutkimuksen määrittelyn mukaan talouden bruttovuositulot 70 000 euroa tai enemmän – kertoo tunnistaneensa joutuneensa alkuvuoden aikana kyberhuijauksen kohteeksi. Matalammissa tuloluokissa kyberhuijauksia raportoitiin yli puolet vähemmän (14 %). ”Kyberhuijauksien tehtailijat pyrkinevätkin usein kohdistamaan suurimman osan toimistaan varakkaampiin henkilöihin isomman saaliin toivossa. Erityisesti järjestäytyneillä rikollisorganisaatioilla on resursseja tehdä riittävää taustatyötä tämän osalta esimerkiksi verotietoja hyödyntäen,” kommentoi Herrala.
Ammattiryhmiä tarkasteltaessa 34 prosenttia johtavassa asemassa tai muussa vastaavassa roolissa toimivista henkilöistä kertoo havainneensa kyberhuijauksia, kun taas alempien toimihenkilöiden osalta vastaava tulos on 18 prosenttia. Eläkeläisistä vain 11 prosenttia sanoo huomanneensa kyberhuijauksen, mutta jopa 19 prosenttia ei osaa sanoa.
Sähköposti ylivoimainen kanava kyberhuijauksiin
Kyberhuijarit hyödyntävät edelleen hyvin perinteisiä kanavia lähestyessään uhrejaan. Deloitten selvityksen mukaan sähköpostihuijauksia havaittiin ylivoimaisesti eniten. Henkilöistä, jotka raportoivat joutuneensa kyberhuijauksen kohteeksi, 73 prosenttia ilmoitti saaneensa sähköpostin kautta huijausyhteydenoton alkuvuodesta 2022, mikä on lähes 20 prosenttiyksikön kasvu edelliskesästä. Tekstiviesti- ja puhelinsoittohuijausten osuuden määrä puolestaan näyttää laskeneen.
Selvityksestä
Selvitys toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat
suomalaista -tutkimusta ja on jatkoa edelliseen
vastaavaan selvitykseen. Tutkimushaastatteluja tehtiin tuhat ja otos
painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 15.–23.3.2022.