Organisaatiot tavoittelevat ketterää liiketoimintaa, mutta sen merkitystä ei vielä ymmärretä täysin

Liiketoiminnan ketteröittämisen taustalla on pyrkimys tehostaa toimintaa ja ennakoida muutostilanteita, joista viimeisimpänä konkreettisena esimerkkinä koko maailmaa ravistellut koronapandemia. Deloitten syyskuussa julkaistu Business Agility Survey 2021 selvitti ketterän liiketoiminnan nykytilaa organisaatioissa. Tutkimuksesta selviää, että mallien suosio on kasvussa, mutta monessa organisaatiossa yhtälöstä ovat jääneet puuttumaan selkeä visio, organisaation ymmärrys päämäärästä ja tulosten mitattavuus.

”Ketterän muutoksen haasteena on se, että päätetään, mitä” tehdään, mutta ei jaeta ymmärrystä siitä, ”miksi” tehdään. Selkeiden perusteluiden ja tavoitteiden puute heikentää motivaatiota ja aiheuttaa jopa vastarintaa, etenkin jos omat vaikutusmahdollisuudet muutokseen jäävät ohueksi,” Deloittella johtamisen ja hallinnon kehittämiseen sekä mittaviin transformaatiohankkeisiin erikoistunut partneri Minna Tormilainen kertoo.

Teknologia-, media- ja telekommunikaatioalat ovat paitsi IT:n myös organisaation muiden toimintojen osalta edelläkävijöitä; 72 prosenttia näiden alojen liiketoiminnan tiimeistä on ottanut käyttöön ketteriä toimintamalleja. Rahoitusalan ja julkisen sektorin organisaatiot ovat myös kehityksessä hyvin mukana.

Tulokset ratkaisevat – ei ketterää ketterän vuoksi

Puolet tutkimukseen vastanneista kokee, ettei ketterälle liiketoiminnalle asetettuja tavoitteita kommunikoida organisaatiossa tulosten näkökulmasta. Selkeän viestinnän ja läpinäkyvyyden puuttuessa muutos voi johtaa tehokkuuden sijaan työyhteisön sisäisiin haasteisiin, kulttimaiseen käyttäytymiseen – ja pahimmillaan jopa suoranaiseen kaaokseen. Tavoitteiden asettamisen lisäksi on äärimmäisen tärkeää mitata niihin pääsemistä.

“Mitattavan datan tulee olla ajantasaista ja kehityksestä pitää kommunikoida koko organisaatiolle, sillä ainoastaan läpinäkyvyys auttaa ymmärtämään kehityksen suuntaa ja saavutettuja tuloksia”, Tormilainen muistuttaa.

Vaikka puolet vastanneista kokee, että ketterän liiketoiminnan tavoitteista kommunikoidaan tarpeeksi, ainoastaan 24 prosenttia oli sitä mieltä, että lopputuloksia myös mitataan ja tehdään organisaatiossa näkyväksi.

Ketteryyden parantaminen - selkeä projekti vai ikuinen matka?

Valtaosassa organisaatioista ketterä liiketoiminta nähdään jatkuvana kehitysprosessina. Toisaalta projektimainen ote selkeine tavoitteineen ja askelmerkkeineen edesauttaa sitoutumista ja suunnittelua investoinnin näkökulmasta.

Erityisesti teknologia- ja rahoitusalan organisaatiot pyrkivät viemään eteenpäin muutosta kohti ketteryyttä selkeiden projektien tai ohjelmien kautta. Tutkimuksessa havaittiin tällaisen toimintamallin johtavan parempaan yhteiseen ymmärrykseen ketterän liiketoiminnan käsitteestä ja toiminnan päämäärästä.

“Ketteryyden edistäminen on pitkän aikavälin muutos, joka kytkeytyy muutenkin organisaatioissa tapahtuvaan jatkuvaan muutokseen. Siitäkin huolimatta tietty projektimaisuus tehostaa ketteryyden läpivientiä. Ylimmän johdon rooli ja oma esimerkki ketterien toimintamallien omaksumisessa on aivan keskeistä. Johdon sitoutuminen onnistuu usein parhaiten osoittamalla ja kommunikoimalla ketteryyden hyöty tehokkuuden ja tulosten näkökulmasta,” Tormilainen toteaa.

Tutkimuksesta:

Deloitten Business agility survey 2021-tutkimuksessa kerättiin eri organisaation liiketoimintajohtajilta tietoa ketterien toimintamallien omaksumisesta erityisesti liiketoiminnan osalta. Tutkimukseen osallistuivat Suomi (22 % vastaajista), Tanska (23 % vastaajista) ja Norja (53 % vastaajista), joten se antaa näiltä osin vertailukelpoisen kuvan Pohjoismaiden yritysten nykytilasta. Mukana oli yhteensä 18 toimialaa.

Lisätietoja

Minna Tormilainen
Partner
Deloitte Finland
+35 82 07 55 58 48
minna.tormilainen@deloitte.fi