Näkökulmia
Veroriitojen ratkaiseminen
Veroriitojen kokonaismäärä Suomessa on jonkin verran vähentynyt. Samanaikaisesti kansainvälisten veroriitojen osuus on merkittävästi kasvanut. Jälkimmäisissä kyse on yleensä siitä, missä maissa yritysten tuottama arvo syntyy ja mihin maahan verot maksetaan. Kansainvälisten veroriitojen ratkaisemiseen ehdotetaan uutta sääntelyä. Millaisesta vyyhdistä on oikein kyse ja mitä ongelmia veroriitoihin ja ehdotettuun säätelyyn liittyy?
Yritykset eivät halua maksaa kaksinkertaisia veroja. Summat esimerkiksi siirtohinnoitteluriidoissa voivat olla todella suuria, jopa satoja miljoonia euroja. Valtiovarainministeriö ehdottaakin nyt kansainvälisten veroriitojen ratkaisemiseen uutta sääntelyä. Mistä asiassa on oikein kysymys ja mikä valtiovarainministeriön ehdotuksen keskeinen sisältö on?
”Valtiovarainministeriön esitys on lähtökohdiltaan äärimmäisen hyvä. Sen taustalla on EU-direktiivin täytäntöönpano pakollisesta sovintomenettelystä valtioille. Tämä tarkoittaa, että osapuolten olisi pakko löytää sopu kansainvälisissä veroriidoissa. Se olisi äärimmäisen tärkeää yrityksille: ne voisivat olla varmoja siitä, etteivät joudu maksamaan veroja kahteen kertaan”, sanoo johtaja Virpi Pasanen Deloitten vero- ja lakipalveluista.
Pasasen mukaan VM:n esitykseen sisältyy kuitenkin ongelmia direktiivin täytäntöönpanoon liittyen. ”Jos yritys vie asiansa kansalliseen valitusprosessiin, kyseinen päätös sitoo Suomen neuvottelijaa kansainvälisessä sovittelussa. Silloin ei tosiasiassa päästä siihen lopputulokseen, johon tämä direktiivi pyrkii eli kahdenkertaisen verotuksen poistamiseen”, Pasanen toteaa.
Kahdenkertaisen verotuksen kohteeksi joutunut yritys joutuu siis valitsemaan, hakeeko se ratkaisua oikaisulautakunnasta ja kotimaisista tuomioistuimista vai viekö se riitansa heti valtioiden väliseen sovitteluun. Julkisuudessa asia on herättänyt keskustelua ja veroasiantuntijat ovat olleet tyrmistyneitä ehdotuksesta. Myös KONEen verojohtajan Nina Leväjärven mielestä juuri valinnaisuuden puute on esityksessä ongelmallinen.
”Meidän mielestämme pitää pystyä valitsemaan, kumpaa näistä reiteistä lähdetään ensin menemään ja valintamahdollisuus täytyy olla yrityksellä. Nyt esityksessä suljetaan pois kokonaan toinen vaihtoehto. Asiathan ovat hyvin erilaisia. Joissain tapauksissa voi olla hyvä mennä kansallista valitustietä ja joissain tapauksissa valtioiden keskinäinen sopimusmenettelyprosessi (Mutual Agreement Procedure, MAP), tuottaa nopeamman ja varmemman lopputuloksen”, Leväjärvi sanoo.
Yritykset haluavat vakaan ja reilun veroympäristön
Kun verolainsäädäntö on ennakoitavaa, yritykset tietävät miten toimitaan ja mitä on luvassa. Jos valtiovarainministeriön ehdotus sellaisenaan toteutuu, yritykset joutuvat tarkasti miettimään, mikä menettely on kussakin tapauksessa järkevää.
”Monessa tapauksessa on kysymys Suomen sisäisistä laintulkintaan liittyvistä kysymyksistä, jotka pitäisi saada meillä tuomioistuimessa ratkaistavaksi, jotta meillä syntyisi oikeuskäytäntöä. Tällöin verohallinnon päätöksiin kohdistuisi myös aito laillisuusvalvonta”, Pasanen sanoo.
Kansainvälisten veroriitojen ja EU-direktiivin mukaisen menettelyn ratkaisut eivät ole julkisia. Tämä on Leväjärven mukaan ongelmallista.
”Meidän ongelmamme yrityspuolella on se, miten pystymme varmistamaan, että meitä kohdellaan samalla tavalla samanlaisissa asioissa kuin muita yhtiöitä? Kansainväliset riidanratkaisumenetelmät ovat valitettavasti tapauskohtaisia. Niistä ei kukaan tiedä niiden lopputulosta eikä perusteluita. Lisäksi prosessin aikana valtioiden viranomaiset keskustelevat keskenään ja ainoa osapuoli, jota asia koskee, istuu huoneen ulkopuolella”, Leväjärvi toteaa.
Hänen mukaansa ehdotus kuitenkin lisää verotuksen ennakoitavuutta, sillä sen soveltamisala on laajempi kuin nykyisen riidanratkaisumenetelmän. Siirtohinnoittelutapausten lisäksi myös esimerkiksi lähdevero-asiat sisältyvät uuteen sääntelyehdotukseen.
Monipuolinen kansainvälinen yhteistyö helpottaa ja nopeuttaa riidanratkaisua
Yritykset määrittävät itse sisäisen hinnoittelunsa samaan konserniin kuuluvien yritysten välisissä liiketoimissa. Hinnoittelussa tulee noudattaa markkinaehtoperiaatetta eli konsernin sisäisissä liiketoimissa tulee käyttää vastaavia ehtoja kuin toisistaan riippumattomien yrityksen toimissa käytettäisiin. OECD:n siirtohinnoitteluohjeet toimivat ohjenuorana hinnoittelulle ja jäsenmaat ovat sitoutuneet noudattamaan näitä ohjeita. Yritykset puolestaan osoittavat nämä markkinaperiaatteensa siirtohintadokumentaatiolla.
”Näitä sääntöjä pystytään tulkitsemaan hyvin eri tavoin. Juuri tulkitsemiskysymykset johtavat riitoihin ja toisaalta meillä on paljon valtioita, jota eivät ole OECD:n jäseniä. Heillä voi olla hyvinkin erilaisia lähestymistapoja noihin tilanteisiin”, Pasanen muistuttaa.
”Toivomme, että EU:ssa ja OECD:ssä tehdään yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Jos maat alkavat itse kehittää omaa lainsäädäntöään ja omia sääntelyjään, se johtaa siihen, että säädökset ovat osittain samanlaisia, mutta kuitenkin sisällöltään erilaisia. Tämän myötä yritysten hallinnollinen taakka voi kasvaa valtavaksi”, Leväjärvi sanoo.
Veroriidat ovat usein pitkiä ja raskaita prosesseja. Kansainvälinen riidanratkaisu voi kestää kymmenenkin vuotta.
”Uskon, että valtiovarainministeriö ymmärtää, mikä on suomalaisten yritysten etu. Niiden tulee saada jatkossakin viedä asiansa sekä kansalliseen tuomioistuimeen että sen jälkeen kansainvälisen riitojen ratkaisumenettelyyn”, Pasanen toteaa.
”Tähän voisi vielä lisätä, että yritysten osalta tärkeää on aikataulu ja jonkinnäköinen valvonta, että se pitää”, Leväjärvi summaa.
Hallituksen esitys asiasta odotetaan annettavaksi lähiviikkoina.
Kuuntele Hear'n Go -podcast - Jakso kaksi: Kansainvälisten veroriitojen ratkaiseminen
OECD selvittää riitojen ratkaisujen etenemistä
OECD on BEPS–työssään kiinnittänyt huomiota aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemisen lisäksi siihen, että kahdenkertaisen verotuksen tilanteet saadaan ratkaistua mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. OECD julkaisi hiljattain raportin vuoden 2017 veroriidoista ja niiden ratkaisemisen etenemisestä.
”Vaikka riitoja ratkotaan entistä tehokkaammin ja nopeammin, ovat vireillä olevien juttujen määrät silti kasvussa. Tämä kuvaa osaltaan sitä, että veroriidat ovat yhä useammin kansainvälisiä ja aiempaa monimutkaisempia”, Virpi Pasanen Deloittelta muistuttaa. Suomesta oli vuoden 2017 alussa vireillä valtioiden välisessä keskinäisessä sopimusmenettelyprosessissa (Mutual Agreement Procedure, MAP) 111 tapausta. Saman vuoden aikana vireille tuli 45 uutta tapausta ja ratkaistua saatiin 42 tapausta. Positiivista on, että tapausten käsittelyajat ovat lyhentyneet.
Pasasen mukaan kaikkein tehokkainta on kuitenkin veroriitojen ratkaisu ennakoimalla. Suomen Verohallinto on toiminut aktiivisesti kehittämällä ennakollisen keskustelun malleja. Suomi on ajanut aktiivisesti myös ns. cross-border dialoguea maiden välille. Tarkoituksena on tällöin saada rajat ylittävä verokysymys ratkaistua ennakolta valtioiden veroviranomaisten välillä.
Kuuntele podcast:
Deloitten Hear'n Go -podcastin toisessa osassa kansainvälisiin veroriitoihin pureutuvat KONEen verojohtaja Nina Leväjärvi ja johtaja Virpi Pasanen Deloitten vero- ja lakipalveluista.
Ota yhteyttä:
