Elinkustannukset ovat millenniaalien ja Z-sukupolven suuri huolenaihe Suomessa

The Deloitte Global 2021 Millennial and Gen Z Survey

9.6.2022 

Suomalaisille millenniaaleille ja heitä seuraavalle Z-sukupolvelle suurimmat yhteiset huolenaiheet ovat työllisyys ja korkeat elinkustannukset, kuten asuminen, liikkuminen ja laskut. Millenniaaleista, eli vuosien 1983–1994 välillä syntyneistä, jopa lähes puolet (42 %) kokee elinkustannukset eniten mieltä painavaksi huolenaiheeksi. Suomessa millenniaalit kokevat rahan riittävyydestä ja elinkustannuksista suurempaa painetta kuin ikätoverinsa globaalisti (36 %) ja myös verrattuna Z-sukupolveen, eli vuosien 1995–2003 välillä syntyneisiin. Suomalaisia Z-sukupolven edustajia rahan riittävyys ja elinkustannukset huolettavat noin neljännestä (24 %).

Taloudellisia riskejä otetaan vain harkitusti  

Elinkustannuksia tarkemmin tarkastellessa selviää, että molempien sukupolvien edustajia huolestuttaa erityisesti päivittäisistä kustannuksista selviäminen. Rahahuolet heijastuvat arkikustannuksien vuoksi myös työpaikan valintaan. Jopa yli kolmas suomalaisista millenniaaleista kertoi vaihtaneensa työpaikkaa matalan palkan vuoksi. ”Poikkeukselliset ajat ja siitä johtuva muutos sekä epävarmuus luovat painetta koko yhteiskuntaan, ei ainoastaan millenniaaleille ja Z-sukupolvelle. Millenniaalit ovat tyypillisesti ikäryhmänä aktiivisessa vaiheessa esimerkiksi perustamaan perhe ja hankkimaan omistusasunto, mikä lisää osaltaan painetta juuri heidän henkilökohtaiseen talouteensa”, toteaa Suomen Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen.

Asuntojen hinnat ovat olleet Suomessa nousukiidossa jo pitkään, mutta alkuvuodesta 2022 lainojen kysyntä romahti. ”Kansainvälisesti epävarma taloudellinen tilanne kohoavien korkojen kanssa on varmasti vaikuttanut asiaan. Samaan aikaan tutkimuksemme vahvistaa, että nuoret sukupolvet miettivät tarkkaan suuria taloudellisia päätöksiä tässä tilanteessa”, Hintsanen jatkaa.

Työnantajalta peräänkuulutetaan tasapainoa ja merkityksen tunnetta

Pandemian pitkittämä poikkeustilanne on lisännyt painetta myös työrintamalla. Tutkimustuloksien mukaan työn ja vapaa-ajan välille haetaan entistä enemmän tasapainoa. Suomessa vastaajista useampi kuin joka kolmas valitsi työpaikan juuri sen perusteella. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on myös kansainvälisesti merkittävin työpaikan valintaan vaikuttava tekijä molempien sukupolvien keskuudessa.

Tämä saattaa osaltaan selittää myös stressitasojen laskua viime vuodelta. Stressaantuneiksi itsensä kokevien millenniaalien määrä laski viime vuodesta huomattavat 10 %, mutta Z-sukupolven osalta on tapahtunut vain yhden prosenttiyksikön liikahdus alaspäin. Tasapainon lisäksi työn merkityksellisyyden tärkeys korostuu tämän vuoden tuloksissa. Suomalaiset millenniaalit (35 %) etsivät kuitenkin Z-sukupolvea (26 %) vahvemmin merkityksen tunnetta työstään. ”Kokemus ja viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että työyhteisön kyky vastata työelämän muutoksiin on pandemian ja muiden viimeaikaisten muutosten vuoksi aikaisempaa parempi. Samaan aikaan, jatkuvan muutoksen aikana, työantajien vastuu henkilöstön työhyvinvoinnista on kasvanut”, Hintsanen toteaa.

”Työntekijäkokemuksessa onnistuakseen yrityksien on kyettävä vastaamaan työn merkityksellisyyden vaatimukseen, panostettava johtajakokemukseen sekä otettava huomioon henkilöstön työn tekemiseen liittyvät mieltymykset. Hyvä johtajuus ja työn merkityksellisyys ovat avainasemassa henkilöstön kokemuksen ja turvallisuudentunteen kanssa”, kiteyttää Hintsanen. Tutkimuksen mukaan ihanteellinen työskentelymuoto on vapautta lisäävä hybrimalli, mutta vastaajat kaipaavat myös fyysisiä kohtaamisia. Suomalaiset millenniaalit ja Z-sukupolvi arvostavat aikaa, joka säästyy etätyössä. Lisäksi he kokevat selviävänsä työstään paremmin hybridimallin ansiosta.