Naisten johtamat valtiot kärjessä elämänlaatua mittaavassa vertailussa – Suomi toisella sijalla

21.12.2021

Norja säilytti vertailussa neljättä kertaa peräkkäin ykköspaikan, Suomi nousi hienosti toiselle sijalle tiputtaen Tanskan kolmanneksi, Islanti on listalla neljäntenä ja Ruotsi seitsemäntenä. Kymmenen parhaiten sijoittuneen maan joukossa on Euroopan ulkopuolelta vain Kanada ja Japani. Viimeisenä listalla on Etelä-Sudan (168). Tämä selviää Social Progress Index (SPI) 2021 -tutkimuksesta, jonka Deloitte toteutti Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ja alan johtavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Social Progress Index vertailee yhteiskunnan ensisijaisen tärkeitä kehitysalueita kussakin maassa.

Naisten johtamat maat ovat sosiaalisen kehitysindeksin kärjessä

Norjan naispääministerinä toimi lokakuuhun 2021 asti kahdeksan vuoden ajan Erna Solberg. Tähän saakka vertailun neljässä kärkimaassa – Norjassa, Suomessa, Tanskassa ja Islannissa – toimi kaikissa nainen valtion johdossa. ”Naisjohtajat sosiaalisen kehitysindeksin kärkimaissa eivät ole sattumaa, vaan tasa-arvoinen yhteiskunta antaa naisille mahdollisuuden toimia valtion korkeimmissa johtotehtävissä”, sanoo Deloitten vastuullisen liiketoiminnan partneri Anne-Maria Flanagan.               

Sosiaalisessa kehityksessä hyvin pärjänneet maat ovat selvinneet koronakriisistä pienemmillä vaurioilla. Pandemialla on ollut ympäri maailmaa vaikutusta paitsi sairastumisiin ja kuolemantapauksiin myös mielenterveyteen, ruokaturvaan, koulutukseen ja yhdenvertaisuuteen.

Elämänlaatua mittaavalla indeksillä mitattuna tasavertainen mahdollisuus laadukkaaseen terveydenhuoltoon on muuttunut jopa 44 maassa epätasa-arvoisemmaksi viimeisen vuoden aikana. ”Suomessa eriarvoinen pääsy terveyspalvelujen piiriin on ollut jo pidempään haaste, ja pandemia on myös meillä entisestään lisännyt eriarvoisuutta. Heikoimmassa asemassa ennen koronaa olleet ihmiset ovat vieläkin haavoittuvaisempia pandemian aikana”, Flanagan sanoo.
 

Vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen ei tarvitse tapahtua yhteiskunnallisen edistyksen kustannuksella

”Maailman kasvihuonepäästöt täytyy ehdottomasti saada kestävällä tasolle. Vihreä siirtymä ja uudet teknologiat voivat kirittää muutosta. Vastuullisesti kestävät ratkaisut ja vaihtoehtoiset energianlähteet eivät ole enää onneksi vain vauraiden ja yhteiskunnallisesti edistyneiden maiden tavoitettavissa. Vihreän teknologian innovaatioista on tullut edullisempia ja niitä on saatavilla yhä laajemmin”, Flanagan kertoo.

Korkea sosiaalisen kehityksen aste ei ole enää tänä päivänä suoraan verrannollinen suurempiin päästöihin – vielä kymmenen vuotta sitten tilanne oli päinvastoin. Tänä päivänä Ruotsi, Costa Rica ja Ghana aiheuttavat päästöjä suhteellisen alhaisella tasolla vertailumaihinsa nähden, vaikka pärjäävät hyvin monella sosiaalisen kehityksen mittareilla mitattuna.  Australian ja Yhdysvaltojen yhteiskunnallinen edistyminen näyttää sen sijaan tapahtuneen ympäristötavoitteiden kustannuksella – maat ovat suhteessa pahimpia kasvihuonepäästöjen aiheuttajia.
 

Kymmenen parhaiten sijoittunutta maata, suluissa edellisen vuoden sijoitus:

1. Norja (1)
2. Suomi (3)
3. Tanska (2)
4. Islanti (9)
5. Sveitsi (6)
6. Kanada (7)
7. Ruotsi (5)
8. Hollanti (10)
9. Japani (13)
10. Saksa (11)

----

The Social Progress Index -menetelmän on kehittänyt professori Michael Porter yhteistyössä Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Deloitten ja alan johtavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Indeksin arvioinnit perustuvat yli 50 erilliseen mittariin, jotka vertailevat yhteiskunnan ensisijaisen tärkeitä kehitysalueita kussakin maassa. Tutkimus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin arviossa oli mukana 50 maata. Tänä vuonna indeksissä listattiin 168 maata. Suomi on mukana kahdeksatta kertaa.