Suomi on maailman yhdenvertaisin maa

Norja säilytti kolmatta kertaa peräkkäin ykköspaikan, Tanska löytyy toiselta sijalta, Ruotsi on listalla viidentenä ja Islanti yhdeksäntenä. Viimeisenä listalla on Etelä-Sudan (163). Tämä selviää Social Progress Index (SPI) 2020 -tutkimuksesta, jonka Deloitte toteutti Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ja alan johtavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Yhdenvertaisuus on nouseva trendi myös työelämässä

Monet elämänlaatuun vaikuttavat perusedellytykset ovat Suomessa maailman huippuluokkaa. Erityisvahvuuksiksemme tutkimuksessa nousevat koulutusmahdollisuudet, alhainen korruptio, tiedonsaanti, yksilön oikeudet ja yhdenvertaisuus – siinä Suomi on maailman paras. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdenvertaisuutta samoina oikeuksina ja vaikuttamisen mahdollisuuksina kaikille ihmisille riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai sosioekonomisesta asemasta.

Yhdenvertaisuus puhuttaa yhä enemmän myös työelämässä. Yhdenvertaisuudella ja monimuotoisuudella on tutkitusti vahva vaikutus organisaatioiden tulokseen ja pärjäämiseen yhä vaikeammin ennakoitavassa toimintaympäristössä. ”Työntekijä, joka tuntee olevansa työpaikalla arvostettu omana itsenään, voi paremmin ja on innovatiivisempi, tuottavampi ja sitoutuneempi. Henkilöstön ja asiakaskunnan monimuotoisuuden ymmärtäminen ja hyödyntäminen tuo etua ja hyvinvointia koko työyhteisölle”, sanoo Deloitten toimitusjohtaja Tomi Pitkänen.

Myös henkilöstön vaatimukset monimuotoista työyhteisöä kohtaan ovat kasvaneet ja erityisesti millenniaalit haastavat voimakkaasti yritysjohtoa. ”Millenniaalit ovat hyvin monimuotoinen sukupolvi ja vaativat arvojensa mukaisia toimia myös työnantajaltaan. Yhdenvertaisuus vaatii hyvää ja tavoitteellista johtamista sekä asioiden miettimistä useammalta kantilta. Lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja yrityksen arjessa, kuten monimuotoisuuden näkymistä osana johtoryhmätyöskentelyä, rekrytointia, osaamisen kehittämistä ja työhyvinvointikyselyitä”, summaa Pitkänen.

Kestävän kehityksen tavoitteet laahaavat pahasti jäljessä

Social Progress Index vertailee yhteiskunnan ensisijaisen tärkeitä kehitysalueita kussakin maassa. Seitsemättä kertaa toteutetun SPI-tutkimuksen tulokset osoittavat ihmisten elämän perusedellytyksien ja erityisesti tiedonsaannin sekä koulutusmahdollisuuksien parantuneen maailmanlaajuisesti tarkasteltuna nopeasti. Edistyminen on kuitenkin varsin epätasaista.

Tutkimustulosten valossa on huolestuttavaa, että ympäristötavoitteissa ja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ei olla saavutettu juurikaan edistystä viimeisen vuosikymmenen aikana. Myös henkilökohtaiset oikeudet ja yhdenvertaisuus ovat vähentyneet maailmassa populismin ja autoritaaristen hallitusten lisätessä valtaa.

Sosiaalinen kehitys on ollut huomattavasti hitaampaa kuin maailman talouskasvu olisi antanut odottaa. ”Arvio on, että YK:n kestävän kehityksen tavoitetaso vuoteen 2030 mennessä tavoitetaan SPI:n nykyisellä kasvuvauhdilla vasta vuonna 2082. Koronakriisi talousvaikutuksineen saattaa viivästyttää tavoitteen täydentämistä vielä vuosikymmenellä vuoteen 2092 – 62 vuotta tavoitetasosta jäljessä”, sanoo Pitkänen.

Social Progress Index 2020

Kymmenen parhaiten sijoittunutta maata, suluissa edellisen vuoden sijoitus:

1.  Norja (1)
2.  Tanska (2)
3.  Suomi (4)
4.  Uusi-Seelanti (7)
5.  Ruotsi (5)
6.  Sveitsi (3)
7.  Kanada (9)
8.  Australia (12)
9.  Islanti (6)
10. Hollanti (11)

The Social Progress Index -menetelmän on kehittänyt professori Michael Porter yhteistyössä Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Deloitten ja alan johtavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Indeksin arvioinnit perustuvat yli 50 erilliseen mittariin. Tutkimus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin arviossa oli mukana 50 maata. Tänä vuonna indeksissä listattiin 163 maata. Suomi on mukana seitsemättä kertaa.